Viestinnän lainsäädäntöä

Luku 3. käsittelee tiedon käyttöä ja sen rajoituksia: tietosuojaa, henkilötietolakia, tietosuojavaltuutettua, lähdesuojaa, yksilön suojaa, yksityiselämän suojaa perusoikeutena, kunnianloukkausta, salakatselua ja -kuuntelua. Kesäkuun alusta 1999 voimaan tullut henkilötietolaki saattoi Suomen kansallisen lainsäädännön vastaamaan EU:n tietosuojadirektiiviä. Henkilötietolaki säätelee henkilörekisterien perustamista, käyttöä ja henkilötietojen luovuttamista sekä rekisterien käyttöä kansalaisten valvonnassa. Tavoitteena on yksityisyyden suojaaminen ja oikeusturvan lisääminen.

Uudistus lisäsi rekisteröityjen tiedonsaantioikeuksia. Myös perustuslaissa määritellyt perusoikeudet korostavat yksilön oikeuksien huomioonottamista henkilötietojen käsittelyssä. Uusi laki rakentuu kuitenkin monilta osin aiemman henkilörekisterilain periaatteille.

Pääsääntönä on, että henkilörekisteriin saa tallettaa tietoja vain sellaisista henkilöistä, joilla asiakas- tai palvelussuhteen, jäsenyyden tai muun niihin verrattavan suhteen vuoksi on asiallinen yhteys rekisterinpitäjän toimintaan.

Pysyvään käyttöön tarkoitettuihin rekistereihin saa tallettaa vain tietyt perustiedot: henkilön nimi, osoite, puhelinnumero, arvo tai ammatti, ikä, sukupuoli ja äidinkieli. Laki koskee yksityishenkilöiden lisäksi myös muita luonnollisia henkilöitä kuten ammatin- ja elinkeinonharjoittajia.

Tietosuojadirektiivistä ja perusoikeussäännöksistä seuraa, että rekisterinpitäjän on aiempaa laajemmin oma-aloitteisesti annettava rekisteröidylle tietoja mm. siitä, mihin tarkoituksiin häntä koskevia tietoja käytetään.

3.2. Arkaluontoiset tiedot

Lakiin sisältyvät säännökset arkaluonteisista tiedoista pysyivät aiempaan lainsäädäntöön verrattuna pääosin ennallaan. EU:n tietosuojadirektiivi määrittelee kuitenkin arkaluonteiseksi myös tiedon henkilön kuulumisesta ammattiliittoon. Ammattiliittoon kuulumista koskevan tiedon käsittely on silti edelleen sallittua ammattiyhdistysten ja niiden muodostamien liittojen toiminnassa. Koska tietoa voidaan käsitellä myös rekisteröidyn nimenomaisella suostumuksella, työnantajat voivat myös jatkaa ammattiliittojen jäsenmaksujen perimistä.

Lain mukaan arkaluonteisina tietoina pidetään henkilötietoja, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan:

Arkaluonteinen tieto on poistettava rekisteristä heti, kun sen käsittelylle ei enää ole perustetta. Perustetta ja käsittelyn tarvetta on arvioitava vähintään viiden vuoden välein.

Henkilötunnuksen tarpeettoman käsittelyn estämiseksi laissa on säännökset henkilötunnuksen käsittelystä. Lakiin siirrettiin säännökset, jotka koskevat henkilötietojen käsittelyä luottotietotoimintaa, suoramarkkinointia, tilastotoimintaa, tieteellistä tutkimusta, henkilömatrikkeleita ja sukututkimusta varten.

3.3. Mitä tietoja saa siirtää tai luovuttaa?

Laki helpottaa henkilötietojen siirtoa muihin EU-maihin. Sellaisiin maihin, joissa tietosuoja ei ole EU-maissa vallitsevalla tasolla, henkilötietoja voidaan siirtää vain laissa säädetyillä perusteilla. Siirrosta on tällöin myös yleensä ilmoitettava tietosuojavaltuutetulle.

Oikeus saada tietoja viranomaisen henkilörekisteristä määräytyy julkisuuslainsäädännön mukaan. Lähtökohtana on, että viranomaisen henkilörekisteristä saa antaa tietoja, jos luovutuksensaajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus niitä tallettaa ja käyttää. Suoramarkkinointia ja mielipide- tai markkinatutkimusta varten henkilötietoja saa viranomaisen henkilörekistereistä kuitenkin luovuttaa vain, jos niin erikseen säädetään tai jos rekisteröity on antanut siihen suostumuksensa.

Lisää valtaa tietosuojavaltuutetulle

Laki korostaa tietosuojavaltuutetun tehtävää, joka on hyvän tietojenkäsittelytavan toteuttamisen edistäminen ohjauksen ja neuvonnan avulla.

Tietosuojavaltuutettu valvoo henkilötietojen käsittelyä. Ellei rekisterinpitäjä suostu oikaisemaan virhettä tai anna rekisteröidyn tarkastaa tietojaan, rekisteröity voi saattaa asian tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi. Uutta on, että tietosuojavaltuutetun näissä asioissa tekemät päätökset sitovat asianosaisia.

Lupaviranomaisena tietosuoja-asioissa toimii edelleen tietosuojalautakunta, joskin sen yleisestä poikkeuslupatoimivallasta on luovuttu. Lautakunta voi painavasta syystä yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen kaikista henkilörekisterilain säännöksistä.

Lain mukaan tietosuojaviranomaisten tekemistä päätöksistä voi valittaa lääninoikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Hyvä tietojenkäsittelytapa

Laki korostaa myös rekisterinpitäjien osuutta hyvän tietojenkäsittelytavan luomisessa. Rekisterinpitäjät voivat sopia toimialallaan vapaaehtoisista säännöistä hyvän tietojenkäsittelytavan edistämiseksi. Nämä säännöt he voivat myös saattaa tietosuojavaltuutetun tarkastettaviksi.

3.4. Henkilörekisterit ja toimitustyö

Henkilötietolaki ei koske henkilörekistereitä, jotka sisältävät vain tiedotusvälineessä julkaistua aineistoa sellaisenaan. Tällaisia ovat sekä leikearkistot että atk:n avulla pidettävät tekstiarkistot. Myöskään kuva-arkistot, joissa on vain julkaistuja kuvia, eivät kuulu lain piiriin.

Toimituksellinen rekisteri on tarkoitettu käytettäväksi yksinomaan tiedotusvälineen toimitustyössä. Sellaisia ovat esimerkiksi lehden julkaisijan, toimittajan tai freelancer-toimittajan pitämät, henkilötietoja sisältävät rekisterit.

Viranomaiset eivät uudenkaan lain perusteella voisi puuttua toimituksellisessa työssä käytettävien henkilörekisterien sisältöön. Toimitusrekisterin pitäjä joutuisi huolehtimaan mm. tietojen suojaamisesta sekä ottamaan vastaan tietosuojavaltuutetun neuvoja ja suojausohjeita.

Timo Vuortaman kommentoi henkilötietolakia Journalisti-lehdessä 13/98 seuraavasti: "Oikeus käsitellä toimitustyössä tarvittavia henkilötietoja ei juuri kavennu nykyisestä eikä jo julkaistun aineiston arkistoinnille sellaisenaan aseteta esteitä."

3.5. Yksityiselämä ja kotirauha perusoikeuksina

Rikoslain (RL 24 luku) kotirauhan rikkomista, salakuuntelua ja salakatselua sekä kunnian ja yksityiselämän loukkaamista koskevat rangaistussäännökset astuivat voimaan 1.10.2000 lähtien. Niillä korvattiin vastaavat vanhat säännökset. Lain muuttaminen oli osa rikoslain kokonaisuudistusta.

Kotirauhan rikkomista, salakuuntelua ja -katselua sekä kunnian ja yksityiselämän loukkaamista koskevat rangaistussäännökset.

Kotirauhan rikkomista koskeva säännös suojaa yksityistä kotirauhaa muun muassa oikeudettomalta sisään tunkeutumiselta sekä sisään kätkeytymiseltä. Julkista kotirauhaa ja virastorauhaa koskevat säännökset korvattiin aiempaa kattavammilla julkisrauhan rikkomista koskevilla rangaistussäännöksillä. Salakuuntelusta ja salakatselusta on omat säännökset. Yleisöltä suljetuissa paikoissa oleskelevan katseleminen ja kuvaaminen teknisellä laitteella on rangaistavaa, jos se tapahtuu oikeudettomasti ja tarkkailtavan yksityisyyttä loukaten.

Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen on rangaistavaa. Herjausta ja solvausta koskevat säännökset korvattiin kunnianloukkausta ja törkeää kunnianloukkausta koskevilla säännöksillä.

3.6. Kotirauha

Kotirauha määriteltiin rikoslaissa vuodelta 1889 näin. Säännös ja määritelmä eivät ole enää voimassa.

Nykyisen lain mukaan kotirauhaa rikkoo se, joka oikeudettomasti tunkeutuu taikka menee salaa tai toista harhauttaen kotirauhan suojaamaan paikkaan taikka kätkeytyy tai jää sellaiseen paikkaan taikka rikkoo toisen kotirauhaa metelöimällä, heittämällä esineitä, soittamalla puheluita tai muulla vastaavalla tavalla.

Kotirauhan rikkominen on törkeää, jos rikoksentekijä tai osallinen varustautuu teon toteuttamista varten aseella tai muulla henkilöön kohdistuvaan väkivaltaan soveltuvalla välineellä taikka tekijän tai osallisen ilmeisenä tarkoituksena on käyttää henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittaa omaisuutta taikka rikoksen uhrilla on rikokseen liittyvän uhkailun, omaisuuden vahingoittamisen taikka rikoksentekijöiden tai osallisten lukumäärän vuoksi perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan vaarassa.

Kotirauhan suojaama alue on aiempiin säännöksiin verrattuna suunnilleen ennallaan, mutta se määritellään aiempaa tarkemmin. Kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen. Asumistarkoitus ratkaisee. Kotirauha suojaa vakituisten asukkaiden lisäksi myös vierailijoita.

3.7. Julkisrauha

Aiemmat ns. virastorauhaa eli julkista kotirauhaa koskevat säännökset korvattiin entistä kattavammilla julkisrauhan rikkomista koskevilla rangaistussäännöksillä. Julkisrauhaa rikkoo se, joka tunkeutuu taikka menee salaa tai toista harhauttaen virastoon, liikehuoneistoon, toimistoon, tuotantolaitokseen, kokoustilaan taikka muuhun vastaavaan huoneistoon tai rakennukseen tai sellaisen rakennuksen aidatulle piha-alueelle taikka kasarmialueelle tai muulle puolustusvoimien käytössä olevalle alueelle, jolla liikkuminen on asianomaisen viranomaisen päätöksellä kielletty, taikka kätkeytyy tai jää tällaiseen paikkaan.

Oikeudeton tunkeutuminen, meneminen tai jääminen tälle alueelle voidaan rangaista julkisrauhan rikkomisena. Ihmisten oikeudeton kuvaaminen julkisrauhan suojaamassa paikassa voi olla salakatselua. Kotirauhan suojaan verrattuna rangaistavuudelle on kuitenkin asetettu lisäedellytyksiä. Kuvauspaikan on oltava yleisöltä suljettu ja kuvaamisen on tapahduttava henkilön yksityisyyttä loukaten.

Julkisrauhan piirissä olevissa huoneistoissa ja rakennuksissa voi kuvata ihmisiä, jos yleisöllä on niihin pääsy. Tavaratalot, marketit, yleisölle avoimet ravintolat, yleiset kokoukset, urheiluhallit ja stadionit ovat esimerkkejä tiloista, joissa kuvaaminen ei ole rangaistavaa eikä siihen tarvitse pyytää lupaa. Tämä selventää aiempaa tilannetta, jossa on ollut epävarmuutta esimerkiksi kuvaamisoikeudesta kauppaliikkeissä.

Kokous, johon pääsevät vain kutsutut tai esimerkiksi vain jonkin yhdistyksen jäsenet, on julkisrauhan piirissä. Jos osanottaja tai luvan saanut kokouksen seuraaja kuvaa, ei kuvaus ole oikeudeton, eikä julkisrauhaa rikota. Julkisrauhaa rikotaan, jos kuvaaja on paikalla oikeudettomasti.

Julkisrauhan rikkominen on törkeää, jos rikoksentekijä tai osallinen varustautuu teon toteuttamista varten aseella tai muulla henkilöön kohdistuvaan väkivaltaan soveltuvalla välineellä taikka tekijän tai osallisen ilmeisenä tarkoituksena on käyttää henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittaa omaisuutta taikka rikoksen kohteena on eduskunnan, tasavallan presidentin tai valtioneuvoston taikka vieraan valtion tai hallitusten välisen järjestön valtuuskunnan tai edustuston käytössä oleva rakennus tai huoneisto.

3.8. Salakuuntelu ja salakatselu

Salakatselulta suojataan paitsi kotirauhan piiriin kuuluvia alueita, myös esimerkiksi käymälöitä, pukeutumistiloja ja muita vastaavia paikkoja. Suoja koskee myös virastoja, toimistoja ja liikkeiden sellaisia osia, joihin yleisöllä ei ole vapaata pääsyä.

Salakatseluun voi syyllistyä, jos oikeudettomasti kuvaa kotirauhan piirissä oleskelevaa henkilöä. Kuvaaminen ei ole oikeudetonta, jos kuvattava siihen nimenomaisesti tai hiljaisesti suostuu. Säännös suojaa salakatselulta muun muassa yksityisten yhdistysten tilaisuuksissa tai sairaalassa oleskelevia. Tavanomainen valokuvaaminen, johon osanottajat osaavat varautua, on kuitenkin edelleen myös yleisöltä suljetuissa kokouksissa sallittua.

3.9. Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen

Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen on rangaistavaa. Laissa sanotaan: "Joka oikeudettomasti joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on tuomittava yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."

Rangaistavaa on tiedon, vihjauksen tai kuvan esittäminen toisen yksityiselämästä joukkotiedotusvälinettä käyttäen tai toimittamalla se muuten lukuisten ihmisten saataville. Lisäksi rangaistavuuden edellytyksenä on, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa.

Laissa on edelleen ns. rajoitussäännös, jolla julkisuuden henkilöiden yksityisyyden piiriä kavennetaan tavallisiin kansalaisiin verrattuna:

Politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivan yksityiselämästä voi kuitenkin levittää tiedon, vihjauksen tai kuvan, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin tässä tehtävässä, jos esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi.

Edellä mainittua rajoitussäännöstä ei ollut hallituksen alkuperäisessä lakiesityksessä, mutta eduskuntakäsittelyssä se palautettiin lakiin. Epäiltiin, että julkisuuden henkilöiden ja poliitikkojen yksityisyyden suojaa haluttiin tiukentaa aiemmasta tilanteesta, jota vuodelta 1974 peräisin ollut ns. Lex Hymy säänteli.

3.10. Kunnianloukkausrikokset

Herjausta ja solvausta koskevat yli 100-vuotiaat säännökset korvattiin kunnianloukkausta ja törkeää kunnianloukkausta koskevilla säännöksillä.

Kunnianloukkausta on uuden lain mukaan valheellisen tiedon tai vihjauksen esittäminen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa. Kunnianloukkaus voi toteutua myös niin, että toista halvennetaan muulla tavoin. Kunnianloukkauksesta on tuomittava sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Kunnianloukkauksena ei kuitenkaan pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä taikka tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

Kunnianloukkaus on lain mukaan törkeä, jos rikos tehdään joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten toimittamalla tieto tai vihjaus lukuisten ihmisten saataville taikka aiheutetaan suurta tai pitkäaikaista kärsimystä taikka erityisen suurta tai tuntuvaa vahinkoa. Törkeässä kunnianloukkauksessa rikoksentekijä on tuomittava sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

3.11. Lait ja ohjeet

Tietosuojavaltuutetun toimistosta saa ajankohtaista tietoa, helppotajuisia esityksiä, neuvoja ja tiedotteita tietosuoja-asioissa.

Lisätietoja henkilötietolain taustasta: tietosuojavaltuutetun päätöksiä ja kannanottoja, tietosuojalautakunnan päätöksiä, hallinto-oikeuksien päätöksiä, korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä.

Rikoslain (RL 24 luku) kotirauhan rikkomista, salakuuntelua ja salakatselua sekä kunnian ja yksityiselämän loukkaamista koskevat säännösten tiivistelmä on oikeusministeriön sivuilla.

Journalistiliiton sivuille on koottu tiivistelmät kotirauhan rikkomista, salakuuntelua ja salakatselua sekä kunnian ja yksityiselämän ja viestintäsalaisuuden loukkaamista koskevien säännöksistä. Rikoslaki 24 ja 38 luvut.

3. Tiedon käyttö ja käsittely: Mitä tiedolla saa tehdä?

3.1. Enemmän tietoa rekisteröidyille