Yliopiston rakennus

Yliopiston päärakennus (1828-33) muodostaa vastaparin Senaatintalolle. Yhdenmukaisen esteettisen ihanteen mukaisesti rakennuksista toivottiin alun alkaen toistensa peilikuvia. Engel ei kuitenkaan pitänyt tätä ratkaisua suotavana. Arkkitehdin suunnitteleman Yliopiston perushahmo on Senaatin kaltainen, rakennukset poikkeavat toisistaan arkkitehtonisen karaktäärin perusteella. Senaatin rakennus yhdistettiin hallinnon juuriin; Yliopiston tuli puolestaan kertoa sivistyksen ja kulttuurin muodoista. Yhteys luotiin antiikin Kreikan kulttuurin ja sen vastalöydetyn arkkitehtuurin avulla.

Yliopiston (Kuva 7) keskirisaliitin joonialainen pylväsjärjestelmä liitettiin tieteen ja kulttuurin suojelijaan Apolloniin. Keskirisaliitti kätkee Yliopistossa sen atrium-vestibyylin ja kreikkalaisen teatterin muotoisen juhlasalin muodostamaan tilasarjaan. Rakennuksen pääsisäänkäynnille nousee suora porrasnousu oletetusti antiikin temppelien tapaan; näin myös käytetty porrastyyppi on sovitettu rakennuksen ikonografiaan. Julkisivun kapiteelit olivat antikvaarisen oikeaoppisia kopioita Ateenan Akropoliin Erekhteion-temppelistä. Jäsentelyssä on noudatettu kreikkalaisen rakennustaiteen tektonisia periaatteita; pilarit kantavat suoraa palkistoa. Poikkeuksen tästä muodostavat rakennuksen pääkerroksen ikkunakehät.

Rakennuksen pääkerroksen ikkunoita kattavat puolikaaren muotoiset koristeaiheet. Arkkivoltit palautuvat tiilimuuriin avattujen ikkuna-aukkojen rakennustapaan - holvaukseen. Holvausta ei ole peitetty suoran palkiston muotoon, vaan se on otettu lähtökohdaksi rakenteen yhteyteen sijoitetulle dekoratiiviselle aiheelle. Yliopiston rakennuskoristeet viittaavat sekä rakennuksen toimintaan että rakennustapaan.

Linkkejä:
Yliopiston rakennuksen alkuperäispiirustus (Helsingin yliopiston museon kotisivut)
Helsingin yliopistomuseo Arppeanum