Nikolainkirkko

Senaatintoria hallitsee sen pohjoislaidalla sijaitseva Suurkirkko, Nikolainkirkko (1830-52). Yliopiston ja Senaatin rakennuspari rajaa eleettömästi toria, ohjaten katsetta kohti kirkkoa - tilan arkkitehtonista dominanttia. Korkealle kallion ja kryptan päälle rakennettu kirkko piirtyy esiin selkeästi vapaata taivasta vasten, samalla kirkkoterassilta avautuu laaja merellinen luonnonmaisema. Monumentaalisen pelkistetty kirkko on kivetyn peruspinnan keskellä vapaasti joka puolelta tarkasteltava kolmiulotteinen rakennuskappale. Tilallinen riippumattomuus tekee siitä arvokkaan, kortteleihin ja katuihin rajautuvien rakennusten keskellä.

Suurkirkko on ristikirkko, jonka neljä ristivartta päättyvät vapaasti seisovaan korinttilaisen järjestelmän temppelipäätyyn. Runkohuoneen seinien ulkojäsentely käsittää pilarit, palkiston ja räystäslistan, ja sen päälle asettuvan luonnonkivisen attikakerroksen. Kirkon keskusneliötä kattavan altaaniparvekkeen keskeltä nousee pyörötemppeliä muistuttava hoikka torni kupoleineen.

Kirkon nykymuoto on historiallisesti kerrostunut. Alkuperäisen runkohuoneen keltainen, ympäröivien empire-rakennusten linjaan sulautuva väritys vaihtui jo varhain vaaleaan julkisivuun. Rakennuksen korutonta yleisilmettä rikastuttivat Engelin kuoleman jälkeen siihen lisätyt nurkkatornit ja päätykolmioiden apostoli-aiheinen sinkkiveistoskoristelu (Kuva 9). Samaan vaiheeseen liittyy myös kirkkoterassin sivupaviljonkien rakentaminen; näihin sijoitettiin kappeli ja kirkon lyömäkellot. Paviljonkien välistä Senaatintorille laskeutuu monumentaalinen luonnonkiviportaikko. Engel suunnitteli itse vastentahtoisesti portaat muutamaa vuotta ennen kuolemaansa. Niiden tieltä purettiin varhaisempi, luonnonkivimuuriin sovitettu päävartiorakennus. Kirkon asema muuttui uudessa tilanteessa suoraviivaisen barokkimaiseksi, tilaa yksiselitteisesti hallitsevaksi.

Monumentaaliportaita edeltävä tilanne on kuitenkin löydettävissä myöhäisemmin palautettuna. Arkkitehti Jac. Ahrenbergin suunnittelema ja päävartion muotoa seuraava Snellmanninkadun postitalo (Kuva 22) luo kuvan Senaatintorin alkuperäisestä tilamuodosta. Alkuperäinen kokonaisuus, jossa tilallinen ja visuaalinen muoto erottuvat toisistaan on tässä tapauksessa säilynyt. Tämä jalustamuurin ja sen ylle kohoavan temppelin muodostama kokonaisuus näyttää muodostaneen eräänlaisen tilajäsentelyn tyyppimallin Helsingissä. Mallia seuraa esimerkiksi ortodoksinen Uspenskin katedraali (A. M. Gornostajev, 1868) (Kuva 10).

Linkkejä:
Wredow ja Schiewelbein, Tuomiokirkon apostoliveistokset (Helsingin kaupungin taidemuseon kotisivut)
Eugen Hoffers, kuva 1860-luvulta Helsingin keskustasta (kaupunkikruunu) (Helsingin kaupunginmuseon kotisivut)