Rakennus kadun varrella

Engelin seuraamassa uusklassisessa arkkitehtuuriteoriassa pyrittiin rakennusten koristeaiheet sitomaan osaksi niiden toiminnallista muotoa ja välttämään mielivaltaista dekoraatiota. Esimerkiksi päätykolmioiden sijoittamista rakennusten pitkille sivuille ei pidetty oikeaoppisena, koska aihe rakenteellisesti liittyi katonharjaan, joka avautui vain rakennuksen lyhyelle sivulle. Päätykolmiot kuuluivat siis rakennuksen päätyihin, pitkät sivut jäsenneltiin palkistoin ja attikoin. Rakennuksesta, joka rajaa katutilaa pitkällä sivullaan, käy hyvänä esimerkkinä Engelin suunnittelema Sotaväentarkastajan talo (Kuva 5), nykyinen valtioneuvoston juhlahuoneisto (1819-22, Eteläesplanadi 6).

Sotaväentarkastajan talon katujulkisivun keskikorostus - pylväikkö-attika -aihe ja sitä reunustavat suljetut rakennusosat - välittyi yhdyspankin rakennukseen.

Yhdyspankin pankkipalatsin julkisivu seuraa myös Suomen pankissa toteutunutta ratkaisua. Helsingin ensimmäisen pankkirakennuksen, Suomen Pankin rakennuksen (Snellmaninkatu 6, 1876-83), suunnitteli kansainvälisen kilpailuvoiton perusteella saksalainen arkkitehti Ludwig Bohnstedt. Nyströmin pankkirakennuksessa itse rakennusrunko ei erotu sitä peittävästä dekoraatiosta, vaan koristeaiheet levittäytyvät kattamaan koko julkisivupinnan. Tektoniseen (kantavan ja kannettavan suhde) jäsentelyyn perustuva rikas, kokonaisvaltainen ja historiallisiin lähtökohtiin viittaava julkisivuarkkitehtuuri oli koko kertaustyylien ajan rakentamista yhdistävä piirre.