Taiteen paikka
Toimittanut Ulla Arkoma
8 x n. 60 min., 2003
I Australian alkuperäisväestön taiteesta
FM Kristina Tohmo
Australian alkuperäisväestön taide kumpuaa omaperäisestä luomistarustosta, joka on edelleenkin läsnä ihmisten elämässä erilaisin kertomuksin. Taiteen salainen kuvasymboliikka siirtyy perintönä esivanhemmilta nuoremmalle polvelle, jonka tehtävänä on vaalia periytyneen tiedon salaisuutta. Uusien välineiden käyttöönotolla ja taiteen kaupallistumisella on kuitenkin ollut omat vaikutuksensa Australian alkuperäisväestön taiteeseen.
II Musiikin paikka arabialaisessa kulttuurissa
Muusikko Jan-Peter Nyman
Arabialaisessa kulttuurissa huilu on tarinan mukaan kaislikosta katkaistu tyhjä putki, josta lähtee valittava kaipaava ääni ihmisen täyttäessä sen hengellään. Valittava ääni kuvaa yhtä arabialaisen musiikin tehtävää, herättää kuulijassaan kaipuun tunne. Arabialaisen musiikin erityispiirteitä sekä yhtymäkohtia länsimaiseen musiikkiin esitellään elävien musiikkiesimerkkien kautta.
III Andien musiikki eilen ja tänään
FT, dos. Alfonso Padilla
Quena, pinkillo, ocarina, zampoña ja bombo ovat kaikki Andien alueen soittimia. Andien kulttuureissa soitinten rakennusmateriaaleina käytettiin mm. vyötiäisen kuorta, puun kuorta, kurpitsoja, siemeniä, simpukoita sekä linnun, laaman ja hirven luita. Luennossa esitellään aikoinaan pitkälle kehittynyttä inka-kulttuuria sekä selvitetään musiikin asemaa ja merkitystä Andien alueella. Eri soittimia sekä musiikin lajeja havainnollistetaan musiikkiesimerkein.
VI Piirteitä eurooppalaisesta arkkitehtuurista
Arkkitehti Mikko Lindqvist
Saksalaisen taidehistorioitsijan Nikolaus Pevsnerin mukaan arkkitehtuurin ilmaisumuoto on sen tilallisuus: kuinka huoneet ja hallit luovat erityyppisiä tiloja. Kuinka materiaalit ja rakenteet synnyttävät tilamuotoja. Yksi tilan tärkeimpiä ominaisuuksia on sen dynamiikka. Millaisen liikkeen vaikutelman tila luo, miten katsetta ohjataan, miten katse liikkuu tilassa. Eurooppalaisen arkkitehtuurin ominaispiirteitä pohdittaessa tukeudutaan Nikolaus Pevsnerin näkemyksiin ja tarkastellaan myös suomalaista arkkitehtuuria osana eurooppalaista perinnettä.
V Kansainvälinen politiikka viime aikojen kuvataiteissa
Opas Minna Turtiainen
Miksi Suomen taidenäyttelyissä ei näkynyt kuvia New Yorkin romahtavista torneista syksyn 2001 jälkeen mutta Vietnamin sotaan reagoitiin kuvataiteessakin nopeasti? Saksojen yhdentyminen, Berliinin muurin murtuminen, Neuvostoliiton romahtaminen ja uusien kansallisvaltioiden syntyminen Euroopassa ovat tapahtumia, jotka heijastuivat aikamme kuvataiteisiin. Taideteokset ovat aikansa tuotoksia ja niitä tutkimalla pääsemme lähemmäksi teoksen syntyajankohdan maailmaa.
VI Lontoo kirjallisena metropolina
FM Susanna Suomela
"Jos on kyllästynyt Lontooseen, on kyllästynyt elämään, sillä Lontoossa on kaikki, mitä elämällä on tarjottavanaan", sanoi 1700-luvulla elänyt englantilainen journalisti ja kirjailija Samuel Johnsson. Aikoinaan roomalaisten perustama Londinium on tuottanut lukuisan määrän kirjallisia lahjakkuuksia aina Charles Dickensistä Virginia Woolfiin. Lontoo ja sen paikoin sumuinenkin elämänmeno näyttäytyy eri vuosisatoina eri kirjailijoidensa silmin.
VII Rooman teatteri ja draaman perintö
Prof. Hannu Riikonen
Puhuttaessa antiikin teatterista, ajatellaan tavallisesti kreikkalaisia tragedioita ja komedioita. Kuitenkin myöhemmän teatterihistorian ja draamakirjallisuuden kannalta myös roomalainen teatteri ja draama ovat olleet monessa suhteessa merkittäviä. Luennossa esitellään yksityiskohtaisten esimerkkien avulla roomalaisen teatterin ja draaman elävää historiaa ja sen vaikutusta myöhempään teatteriin ja draamakirjallisuuteen.
VIII Elämysten jäljillä - taide suomalaisten omaelämäkerroissa
VTT Maaria Linko
Kaikenlaisille elämyksille on nykykulttuurissa kysyntää. Elämyksiä haetaan niin vuorten huipuilta kuin taidenäyttelyistäkin. Taide voi toimia nostalgisen kaipuun kohteena tai jopa terapeuttisena kokemuksena. Luennossa selvitetään elämäkerta -aineiston avulla minkälaisia suomalaisten taide-elämykset ovat luonteeltaan ja minkälaisissa tilanteissa ne ovat syntyneet.
Ulla Arkoma:
Taiteen paikka -äänitesarjan ohjaajan opas
2003