Kirjan ääressä
Toimittanut Ulla Arkoma
I Kirjallisuus - viestintää?
FL Irma Perttula
Minkälaista kieltä ja kommunikaatiota kirjallisuus käyttää? Miten kirjallisuus oikein toimii? Onko se kommunikaatiota ja viestintää, jos viesti ei tavoita lukijaa? Irma Perttula selvittää kirjallisuuden tutkimuksen näkökulmia kirjallisuuden omaan, erityiseen kieleen ja tapaan käyttää kieltä.
II Muusat, myötäeläjät, marttyyrit
FT Aino Räty-Hämäläinen
Merkittävien taiteilijoiden ja taideteosten taustalta löytyy usein muusa, luovuuteen innoittaja, myötäeläjä ehkä useampikin. Runebergilla, Aholla, Waltarilla, Sibeliuksella oli kaikilla omat muusansa. Muusan rooli ei kuitenkaan ole langennut ainoastaan naisille. Luennossa selvitetään mikä on muusa, kuka muusaa tarvitsee ja näkyykö muusan hahmo taiteessa. Samalla luodaan katsaus muusan elämään ja osaan kuuluisien taiteilijoiden rinnalla.
III Kirjailijantyöstäni
Kirjailija Anja Snellman
"Olen ollut tutkija, taitoluistelija, suutari, hammaslääkäri, oikeuslääkäri, säätieteilijä, pilvientutkija, lapsi, neitokainen, homonuorukainen ja vanhus. Oma äitinikin olen ollut.", sanoo kirjailija Anja Snellman, jolle kirjailijantyö on matka, roolipeli. Snellman kertoo koskettavasti kirjailijantiestään ja työstään, voiman lähteistään, luomistyön haastavasta yksinäisyydestä, uhmasta sekä teoksistaan, jotka hakevat hahmoaan kesällä, jäsentyvät syksyllä ja syntyvät keväällä valon lisääntyessä.
IV Naisten kuvia suomalaisessa 1900-luvun runoudessa
FM Siru Kainulainen
Runoudelle on ominaista kielen kuvallisuus. Runoissa peltoa pedataan ja tähdet putoilevat helisten. Luennossa tarkastellaan naisiin ja naiselliseen viittaavia runouden kuvia 1900-luvun suomalaisessa runoudessa. Minkälainen nainen runokuvien kautta hahmottuu, minkälaisia kuvallisia ilmauksia on käytetty, miten näitä kuvia on tulkittu ja mitkä seikat tulkintoihin ovat vaikuttaneet? Esimerkkiaineistona on käytetty Edith Södergranin, Aila Meriluodon ja Reetta Niemelän runoja.
V Visakalloiset sonnit
FL Esko Rahikainen
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ilmestyi aikana, jolloin opettajan tuli olla ankaran näköinen ja kurittaminen oli lähes velvollisuus. Lukemaan opeteltiin lukukinkereillä, jossa lukkari saattoi vanuttaa aikuista miestä tukasta ilman minkäänlaista tahdikkuutta. Esko Rahikaisen luennossa tarkastellaan Seitsemän veljestä -romaanin sisältämää faktaa ja fiktiota: ajan olosuhteita, tapoja ja lainsäädäntöä sekä sitä, miten kyseiset asiat näyttäytyvät Jukolan veljesten elämänpiirissä.
VI Suomentajan työstä
Suomentaja Kristiina Rikman
Kristiina Rikman on kääntänyt kaunokirjallisuutta vieraasta kielestä omalle äidinkielelleen jo yli kolmekymmentä vuotta. Rikman kertoo miten kääntäjäksi tullaan, millaisia ominaisuuksia työ tekijältään vaatii ja miten kaunokirjallinen teos päätyy kääntäjänsä pöydälle. Luennossa selvitetään myös millä tavoin käännösprosessi etenee ja mikä on lopulta kääntäjän palkka.
VII Papyrusromansseista dekkareihin
Dos. Kirsti Manninen
Kaikissa kulttuureissa ihmiset ovat jo vuosituhansia viihdyttäneet toisiaan jännittävillä, liikuttavilla, kauhistuttavilla, uskomattomilla suullisilla kertomuksilla. Kirsti Manninen valottaa viihdekirjallisuuden kehitysvaiheita aina antiikin Kreikan papyruksille tallennetuista tarinoista tämän päivän markettien ja kioskien tarjoamaan sarjaviihteeseen.
VIII Kirjallisuuden muuttuvat roolit
Prof. emer. Aarre Heino
Kirjallisuuden alueen määrittäminen ei ole ongelmatonta. Voidaanko käsitteillä "fiktio" ja "todellisuus" määritellä kirjallisuuden alue vai riittääkö, että kirjallisuus käyttää materiaalinaan sanoja? Luennossa pohditaan mitä kirjallisuus on, miten kirjallisuuden aluetta on yritetty määritellä, miten kirjallisuuden tehtävät on nähty eri tavoin? Kirjallisuutta tarkastellaan myös digitaalisessa maailmassa ja kysytään onko kirjallisuus kohdannut voittajansa Internetissä, tietokonepeleissä, roolipeleissä ja muissa aikamme haastajissa.