Ihminen ja lääketiede
Toimittaja Margit Koskinen
8 x n. 60 min., 2002, C1050
I Piirteitä muinaisegyptiläisestä lääketieteestä
FL Hindrik Strandberg
Mistä saamme tietoa sairauksista ja niiden hoitotavoista muinaisessa Egyptissä? Miksi balsamointi on muinaisegyptiläisen lääketieteen kannalta tärkeä, ja mitä muumiot merkitsevät nykypäivän tutkimukselle? Luennoitsija selvittää laaja-alaisesti mm. näitä kysymyksiä.
II Keskiajan yliopistolääketiede - nykyajan vaihtoehtolääketiedettä?
FT Timo-Pekka Joutsivuo
Voidaanko vaihtoehtoisesta lääketieteestä ylipäänsä puhua? Joidenkin lääkäreiden mukaan on vain koululääketiede, jonka ohella jotkut ihmiset turvautuvat ns. uskomushoitoihin. Toisen näkemyksen mukaan vaihtoehtolääketieteen hoidon vaikutukset ovat todellisia ja ne täydentävät ns. koululääketiedettä. Lääkkeet ja hoitomenetelmät tulevat käyttöön, jäävät ehkä pois käytöstä ja "heräävät uudelleen eloon" vuosikymmeniä ja jopa vuosisatoja myöhemmin. Luennossa pohditaan mm., miten nykypäivän vaihtoehtolääketiede suhteutuu myöhäiskeskiajan ja myös uuden ajan lääketieteeseen.
III Lääkäri kohtaa ihmisen
YTT Johanna Ruusuvuori
Jokaisen potilaan kohtaaminen on ainutkertainen tapahtuma. Potilaalla on oma yksilöllinen taustansa ja elämäntilanteensa. Kohtaamistilanteessa lääkäri ja potilas toimivat omaksumiensa roolien mukaisesti. Luennoitsija kuvailee esimerkkien avulla, miten lääkärin vastaanotolla puhutaan. Tarkastelun kohteena ovat mm. vastaanoton aloittaminen, diagnoosin kertominen, arkaluonteisten asioiden käsittely sekä empatian osoittaminen.
IV Uudet kulkutaudit
Epidemiologi Markku Kuusi
Potemamme taudit ovat useimmiten joko virusten tai bakteerien aiheuttamia. Mitkä tekijät edistävät vastustuskykyisten bakteerien kehittymistä? Kehittyneissä maissa monet tartuntataudit on saatu hallintaan. On kuitenkin ilmaantunut uusia mikrobeja ja eräät vanhat tartuntataudit ovat osoittautuneet uudelleen ongelmallisiksi. Luennossa tarkastellaan erityisesti elintarvikevälitteisiä infektioita, uusia virustauteja ja lääkkeille vastuskykyisten mikrobien aiheuttamia sairauksia.
V Terveyttä luonnosta
Prof. Raimo Hiltunen
Luonnosta saatujen lääkkeiden käyttö on perustunut ihmiskunnan vuosituhansien aikana kokemusperäisesti hankittuun tietoon. Luonnonlääkityksellä on entistä vankempi asema ihmislääkinnässä. Esimerkiksi kasveista on viime vuosina löydetty uusia lupaavia lääkeaineita. Luennoitsija kuvaa seikkaperäisesti luonnosta saatavien lääkkeiden historiaa ja luonnonlääkkeiden käyttöä erilaisissa sairauksissa.
VI Missä mennään vanhemistutkimuksessa?
Prof. Reijo Tilvis
Sananlaskun mukaan: "Ei ole tärkeää, miten vanha on, vaan kuinka on vanha". Iäkkäiden osuus väestöstä on kasvanut ja kasvaa edelleen. Ihminen on aina ollut kiinnostunut vanhenemisestaan ja keinoista, joilla voisi pidentää elinaikaansa. Luennossa etsitään vastauksia mm. kysymyksiin: miten vanheneminen tapahtuu ja mitä siitä seuraa; miten on mahdollista parantaa ikääntyneiden toimintakykyä sekä mitkä ovat vanhenemistutkimuksen tulevaisuudennäkymät?
VII Kun muisti pettää - muistihäiriöt ja dementia
Dos. Timo Erkinjuntti
Meille on suotu pidempi elämä kuin aikaisemmille sukupolville. Sen yhtenä hintana on muistihäiriösairauksien lisääntynyt määrä. Luennoitsija selvittää seikkaperäisesti, mitä muistihäiriöt ovat, miten ne voidaan havaita, miten niitä tutkitaan ja hoidetaan. Entä voidaanko muistihäiriöitä ennaltaehkäistä ja mitkä ovat niiden vaaratekijöitä? Erityistarkastelun kohteena on Alzheimerin tauti ja sen hoito.
VIII Unihäiriöt
Dos. Markku Partinen
Unen tarve on yksilöllistä. Sanotaan, että ihminen nukkuu noin kolmanneksen elämästään. Univaje on teollistuneissa maissa osoittautunut yllättävän yleiseksi ongelmaksi. Pitääkö unettomuudesta kärsiä? Luennoitsija esittää laaja-alaisen kuvan unettomuuden eri syistä ja antaa neuvoja niiden korjaamiseksi.
Margit Koskinen
Ihminen ja lääketiede -kasettisarjan ohjaajan opas
2002