Taidehistoriallinen sanasto

Sanasto perustuu Turun yliopiston taidehistorian opetuksessa käytettäviin luento- ja opintomonisteisiin sekä Helsingin yliopiston taidehistorian terminologia-opintomonisteeseen.

Kirkkoarkkitehtuuriin liittyvää sanastoa

KIRKKOTYYPIT

A) PITKÄKIRKKO

Pohjaltaan suorakaiteen muotoista kirkkorakennusta kutsutaan pitkäkirkoksi. Sen pääosat ovat runkohuone ja kuori. Pitkäkirkkoon liittyy yleensä yksi tai useampia torneja. Pitkäkirkon perustyypistä on neljä muunnelmaa.

1) Basilika

Alkuaan basilika oli antiikin roomalaisten käyttämä hallintorakennusten ja kauppahallien perusmalli. Kristityt omaksuivat basilikan omien kirkkorakennustensa rakennustyypiksi myöhäisantiikissa. Basilika on yleensä kolmi- tai viisilaivainen pitkäkirkko, jossa keskilaiva nousee sivulaivoja korkeammalle. Keskilaivaan tulee valoa sivulaivojen yläpuolella olevan klerestoriokerroksen ikkunoista.

Varhaiskristillisen basilikan tärkeimmät osat ovat:

  • keskilaiva; pitkänomainen pylväshalli, jossa on tasainen puukatto tai avoimet kattotuolit
  • sivulaivat, joita on kaksi tai neljä ja jotka ovat päälaivaa matalammat
  • poikkilaiva eli transepti
  • klerestorio; ikkunallinen seinä pylväiden ja sivulaivojen yläpuolella
  • apsis eli apsidi; puolipyöreä kuorin pääty, jossa sijaitsee alttari

Basilikaan saattaa myös liittyä pylväiden ympäröimä esipiha, atriumpiha, jonka keskellä sijaitsee kaivo sekä narthex; poikittainen esihalli kirkon länsipäädyssä.

2) Hallikirkko

Hallikirkko on monilaivainen pitkäkirkko, jonka keskilaiva on yhtä korkea tai vain hieman korkeampi kuin sivulaivat. Laivoilla on yhteinen ulkokatto, ja valoa saadaan vain sivulaivojen ikkunoista.

3) Salikirkko

Salikirkko on yksilaivainen pitkäkirkko.

4) Ristin muotoiset pitkäkirkot

Ns. latinalaisen ristin muotoinen pitkäkirkko oli vallitseva kirkkotyyppi Länsi-Euroopassa keskiajalla. Ristikirkolla tarkoitetaan pohjaltaan ristinmuotoista kirkkorakennusta, jossa joko kaikki ristivarret ovat suunnilleen yhtä pitkiä tai yksi selvästi muita pidempi.

B) KESKEISKIRKKO

Keskeiskirkko on symmetrinen kirkkorakennus. Se on pohjakaavaltaan joko pyöreä, monikulmainen, neliö tai tasavartinen risti, ns. kreikkalainen risti. Keskeiskirkon keskiosassa on tavallisesti kupolikatto.

MUUTA KIRKKOARKKITEHTUURITERMISTÖÄ

Apsis (apsidi)

Alttarikomero, joka sijaitsee itäpäädyssä alttarin takana. Apsis on kupolikaton kattama, pohjaltaan puolipyöreä tai monikulmainen seinäsyvennys. Ulkoapäin apsis näkyy ulkonemana. Joskus apsiksia on myös poikkilaivoissa.

Arkadi

Kaari, joka lepää kahden pylvään tai pilarin varassa tai sarja pylväiden ja pilarien kannattamia holvikaaria. Kirkon sisällä arkadikaarisarja yhdistää pituussuunnassa pylväsrivin.

Fiaali

Solakka, koristeellinen pikkutorni goottilaisen rakennuksen tukipilarin päällä tai ovi- ja ikkunapäätyjen sivuilla.

Holvivaippa

Ruoteiden väliin jäävä kaarikolmion muotoinen pinta.

Kattoratsastaja

Torni, joka sijaitsee katon harjalla, usein ristikeskuksen päällä.

Kimppupilari

Kimppupilari muodostuu tavallisesti nelikulmaisen ytimen ympärille ryhmitellyistä nihdeistä.

Klerestorio

Basilikan keskilaivan seinien yläosa, joka ulottuu sivulaivojen yläpuolelle ja jonka ikkunoista tulee valoa keskilaivaan.

Krypta

Kirkon alttarin alla sijaitseva tavallisesti holvattu hautakammio, joka usein nostaa kuorin lattiaa muutaman askelman verran. Kryptaan mennään sisään keskilaivasta.

Kuori

Kuori on kirkon arvokkain osa, jossa sijaitsevat alttari ja mm. kuorituolit. Kuori on usein keskilaivan itäpään jatke ristikeskuksen takana. Kuorinpääte voi olla puolipyöreä, suora tai monikulmainen. Sivu- tai poikkilaivan päässä sijaitsevia kuoreja (kappeleita) kutsutaan sivukuoriksi. Sivukuoreiksi voidaan kutsua myös yleisesti kaikkia kuorissa sijaitsevia kappeleita (ei siis vain sivulaivan päätteitä).

Kuoriaita

Kuoriaita erottaa keskiaikaisessa kirkossa kuorin runkohuoneesta. Koristeellinen kuoriaita voi olla kiveä, puuta tai metallia.

Kuorikäytävä (ambulatorio)

Puolipyöreä tai monikulmainen kirkkolaiva, joka sivulaivojen jatkeena kiertää pääalttarin kirkon itäpäädyssä tai apsiksessa. Kuorikäytävään liittyy usein kappelikehä.

Laiva

Pylväiden tai pilareiden erottama pitkänomainen osa kirkon sisätiloissa. Itä- länsisuunnassa laivoja on tavallisesti kolme tai viisi; päälaiva eli keskilaiva ja yksi tai kaksi sivulaivaa päälaivan kummallakin puolella.

Lakikivi

Holvin laessa ruoteiden yhtymäkohdassa oleva pyöreä tai kulmikas kivi tai tiili.

Nihti

Solakka puoli- tai kolme-neljäsosapylväs, joka on kiinni seinässä tai osa kimppupilaria. Nihti jatkaa ruodetta maahan asti ja vahvistaa siten holvin rakennetta.

Nissi

Avoin puolipyöreä tai monikulmainen seinäsyvennys, seinäkomero, joka tehtiin usein veistoksia varten tai muurin keventämiseksi.

Pendentiivikupoli (riippukupoli)

Kupoli, joka rakennetaan pendentiiviä eli holvikolmiota käyttäen. Pendentiivi välittää siirtymisen neliömäisestä tai monikulmaisesta tilasta pyöreään kupoliin.

Ristiholvi

Ristiholvi muodostuu kahdesta toisiaan leikkaavasta tynnyriholvista.

Ristikeskus

Yleensä neliömäinen tai suorakulmainen tila kirkkotilan keski- ja poikkileikkauskohdassa, kuorin ja kirkkosalin välissä. Ristikeskuksen päällä on usein muuta kattoa korkeampi holvi, romaanisissa kirkoissa torni ja goottilaisissa kattoratsastaja.

Ristivarsi

Latinalaisen ristin muotoisissa kirkoissa pitkittäislaivojen ohi jatkuvat poikkilaivan osat. Tasavartisissa ristikirkoissa kaikki neljä sakaraa ovat ristivarsia.

Runkohuone

Pitkäkirkon suorakulmainen päätila, jonka pylväs- tai pilaririvit jakavat laivoihin. Runkohuone ulottuu ristikeskukseen tai kuoriin saakka.

Ruode

Kaari, joka jakaa ja vahvistaa ruodeholvin holvipintaa toimien holvin tukirakenteena. Myös tavallisen ristiholvin saumakohdissa voi olla ruoteita.

Ruodeholvi

Ristiholvin korotettu muunnos, jossa ruoteet kohottavat holvin lakipisteen vyökaaren yläpuolelle.

Ruusuikkuna

Verkkomaisesti koristeltu pyöreä päätyikkuna.

Sidottu järjestelmä

Pohja-alan jako travéisiin siten, että yhtä keskilaivan travéeta vastaa kaksi sivulaivassa.

Tambuuri

Sylinterimäinen tai monisivuinen kupolin kaula, jonka ikkunoista tila saa valoa.

Transepti (poikkilaiva)

Ristinmuotoisen kirkon lyhyempi ristivarsi, joka sijaitsee poikittain runkohuoneen ja kuorin välillä ristikeskuksessa.

Travee (sarjanne)

Yhden vyökaariparin välinen holviyksikkö.

Tromppi (nurkkakomero)

Holvattu kaari tai kaarien sarja, joka välittää suorakulmaisen muurin nurkkauksessa siirtymisen neliömäisestä tai monikulmaisesta tilasta pyöreään kupoliin.

Tukikaari

Tukikaari siirtää goottilaisessa kirkossa keskilaivan holvien paineen sivulaivojen kattojen yli ulkoseinän tukipilareihin.

Tukipilari

Tukipilarin tehtävä on vahvistaa muuria tai seinän ulkopintaa ja ottaa vastaan muuriin kattoholvista kohdistuva sivupaine. Goottilaisessa kirkossa tukipilarit ja tukikaaret muodostavat rakennuksen ulkopuolella selvästi näkyvän tukijärjestelmän.

Tynnyriholvi

Kahden yhdensuuntaisen sivumuurin kannattama, poikkileikkaukseltaan pyörö- tai suippokaaren muotoinen jatkuva holvi.

Tähtiholvi

Ruodeholvimuoto, jonka laki muodostaa tähtikuvion.

Westwerk (länsikkö)

Kirkon lännenpuoleinen sisäänkäynti. Länsikkö on liitetty basilikaan itsenäisenä rakennusyksikkönä. Siinä on kaksi tornia ja kaksikerroksinen keskiosa, leveä keskitorni. Länsikkö on tavallinen varsinkin romaanisissa kirkoissa.

Vimpergi

Goottilaistyylisen oven tai ikkunan kolmionmuotoinen ruusustolla koristettu korupääty.

Viuhkaholvi

Ruodeholvimuoto, jossa pylväiden päistä lähtevät ruoteet muodostavat säteittäisiä viuhkamaisia kuviota.

Vyökaari (transversaalikaari)

Basilikatyyppisissä kirkoissa keskilaivan holveja kannattava, laivan seinästä seinään tai pilarista toiseen ulottuva kaari.