luku 1 luku 2 luku 3 luku 4 luku 5 luku 6 luku 7 luku 8

VIII GLOBAALI JA PAIKALLINEN

ALUKSI

Verkkokurssin viimeisessä luvussa ympyrä sulkeutuu: palaamme asioihin, joita käsittelimme jo ensimmäisessä luvussa pintapuolisesti. Modernin ja traditionaalisen välinen dikotomia, kuten myös samankaltaisuuden ja erilaisuuden yhteenkietoutuminen ja (myös antropologien) maailman muuttuminen nousevat näissä luvuissa keskiöön. Palaamme myös Malinowskin pahaenteisiin sanoihin maailman ja tutkittavien vääjäämättömästä katoamisesta. Miten kävi? Sitä paitsi jo luvun otsikko kertoo siitä, että kaikki käsitellyistä ilmiöistä — esimerkiksi etnisyys ja nationalismi — ovat luonteeltaan globaaleja— mutta eivät pelkästään.

Eriksenin kirjan luvut 17 - 19 ovat selkeästi ja hyvin kirjoitettuja. Siksi verkkomateriaalissa on vain yhteenveto, joka koostuu lukujen alaotsikoista ja keskeisistä kysymyksistä ja käsitteistä. Myös luku 16, jota käsiteltiin kurssin edellisessä luvussa pintapuolisesti, luo pohjaa myös tälle luvulle eräänlaisena taitekohtana. Lisäksi kurssin vinjeteissä on pohjustettu näitä teemoja: ne kertoivat maailmasta nyt

Tämä rakenne ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki edellä opittu kuvaisi menneisyyttä, ei toki. Kirjan viimeisissä luvuissa selviää toivottavasti myös se, miksi aiemmin on viljelty "etnografista preesensiä" ja miksi imperfektin käyttö olisi paitsi perusteetonta myös eettisesti väärin.

Tässä siis tiivistelmä Eriksenin kirjan kolmesta viimeisestä luvusta, alaluku alaluvulta.


A ETNISYYS

1. ETNISYYTTÄ KAIKKIALLA

Etnisyys on läsnä kaikilla, läpitunkevana sosiaalisena ilmiönä. Se on myös nationalismin ohessa noussut antropologian keskeiseksi tutkimuskohteeksi. Käsite 'heimo' on pitkälti korvautunut etnisellä ryhmällä.

2. KULTTUURIEROJEN ILMAISUJA

Onko etnisyydessä kyse objektiivisista kulttuurisista eroista ja erillisyydestä? Vai kenties samankaltaistumisesta? Kontakteista, vuorovaikutuksesta?

Barthin klassinen tutkimus etnisyydestä, jossa tämä asetti analyyttisesti vastakkain sosiaalisten rajojen rakentamisen ja toisaalta rajojen sisällään pitämän kulttuurisen 'aineksen' ('stuff')

3. SOSIAALINEN LUOKITTELU JA STEREOTYYPIT

  • Esimerkkinä jälleen Kalela-tanssi
  • Etniset anomaliat

4. TILANTEELLINEN ETNISYYS

  • Dikotomisuus ja komplementaarisuus (toisiaan täydentävät vastakohdat) eron muotoina?
  • Etnisyyden relationaalisuus (rakentuminen suhteessa johonkin ja joihinkin) & etnisyyden prosessuaalisuus (etnisyys osana sosiaalisia prosesseja)

5. ETNINEN IDENTITEETTI JA ETNISET JÄRJESTELMÄT

  • Mikä on etnisen identiteetin ja etnisen organisaation välinen ero? Kumpi on ensisijainen? Tämä kysymys palautuu keskusteluun symbolisen/kulttuurisen ja poliittisen/yhteiskunnallisen välisestä suhteesta.
  • Handelmanin käsitteet:
    • etninen kategoria
    • etninen verkosto
    • etninen yhteenliittymä
    • etninen yhteisö

6. ETNISYYS JA ARVOASEMAT

Miten etnisyys, luokka, sukupuoli ja koulutus suhteutuvat toisiinsa yhteiskunnallisten hierarkioiden muotoina?

7. MONIOSAINEN IDENTITEETTI

Tässä alaluvussa palataan Evans-Pritchardin näkemyksiin nuerin segmentaarisesta poliittisesta organisaatiosta. Miten tätä voidaan soveltaa etnisyyden tutkimuksessa?

8. MENNEISYYDEN IDEOLOGINEN KÄYTTÖ

Malinowskin näkemys myyteistä "sosiaalisina valtakirjoina" kuten myös politiikan antropologian yhteydessä käyty keskustelu legitimoinnista, oikeuttamisesta, saavat tässä uuden muodon. Käsite 'traditioiden sepittäminen' on Hobsbawmin ja Rangerin luoma. Mutta ovatko traditiot palautettavissa poliittisiin tarkoitusperiin ja keinotekoisuuteen? Ono niin, että nykyisyyden muuttuessa myös menneisyys aina muuttuu?

B IDENTITEETTIPOLITIIKKA, NATIONALISMI JA VÄHEMMISTÖT

1. NATIONALISMI JA MODERNI

Miten nationalismia voidaan tarkastella etnisen ideologian erityisenä muotona? Mikä on nationalismin ja modernisuuden välinen suhde? Tässä alaluvussa on esimerkki norjalaisesta nationalismista, joka saattaa tuoda monien mieleen Suomen historiasta kansallisromantiikan nimikkeellä tunnetun ilmiön, joka oli tyylilaji esimerkiksi kuvataiteessa, arkkitehtuurissa ja kirjallisuudessa. Mitä tarkoittaa moderni traditionalismi?

2. NATIONALISMI JA TEOLLISTUNUT YHTEISKUNTA

Millainen historiallinen ilmiö nationalismi on, miten kehkeytyi? Mahtoiko se korvata sukulaisuuden ideologiana ja sosiaalisen organisaation muotona? Mikä toisaalta on sukulaisuuden ja nationalismin välinen yhteys, mistä kertoo esimerkiksi Andersonin käsite 'kuvitellut yhteisöt'?

3. KANSALLISVALTIO

Mikä erottaa kansallisvaltion muiden yhteiskuntien poliittisten auktoriteettien omaavasta vallasta? Mitä taas ovat yhtäläisyydet?

4. NATIONALISMI JA ETNISYYS

Miten nationalismia voidaan tarkastella etnisenä ideologiana?

5. VÄHEMMISTÖ JA ENEMMISTÖ

Vähemmistö on suhteellinen käsite, kyse ei ole lukumäärästä - mutta mitä se voi tarkoittaa?

6. VALLAN EPÄTASAINEN JAKAUTUMINEN

Millaisia ovat monietniset yhteiskunnat? Miten erilaisia maita voidaan typologisoida niiden etnisen koostumuksen mukaan (Tambiah)?

7. EROTTELU, SULAUTUMINEN JA KOTOUTUMINEN

Tässä alaluvussa esitellään kolme tapaa, joilla valtio tai enemmistö voi suhtautua vähemmistöihin. Käytännössä enemmistön ja vähemmistön suhteissa usein esiintyy näitä kaikkia.

8. SIIRTOLAISUUS

Millaisen vähemmistöryhmän siirtolaiset muodostavat? Millaisia eroja tässä on?

9. "NELJÄS MAAILMA"

Aikoinaan maailma jaettiin 'ensimmäiseen maailmaan' (teollistuneisiin, kapitalistisiin valtioihin), 'toiseen maailmaan'(sosialistiseen blokkiin) ja 'kolmanteen maailmaan' (kehitysmaihin). Nykyään käytetään ymmärrettävistä syistä yleensä vain näistä viimeksimainittua. Neuvostoliittoa ei enää ole. Mutta rinnalle muodostettiin käsite 'neljäs maailma', millä voidaan tarkoittaa alkuperäiskansoja kaikkialla maailmassa, niin saamelaisia, yanomamoja kuin mbutejakin. Näillä kansoilla on myös yhteisiä, globaaleja etujärjestöjä. Mikä on alkuperäiskansojen ja kansallisvaltioiden välinen suhde?

10. ETNINEN REVITALISAATIO

Mitä etnisyyden elpyminen, voimistuminen tai luominen kertoo modernin ja traditionaalisen välisestä suhteesta?

11. IDENTITETTIPOLITIIKAN KIELIOPPIA

Oli kyseessä sitten nationalismiin, etnisyyteen tai uskontoon perustuva identiteettipolitiikka, ilmiö on luonteeltaan glokaali - mistä enemmän seuraavassa luvussa. Sana glokaali muodostuu tietysti käsitteet globaali (maailmanlaajuinen) ja paikallinen (local) yhdistämällä. Mutta mitä tämä mahtaa tarkoittaa?

12. IDENTITEETTI VASTAKOHTIEN VARASSA

Tähän saakka etnisyyttä, nationalismia ja vähemmistöjen identiteettiä on käsitelty pitkälti moderneina poliittisina ilmiöinä. Mutta ovatko ne palautettavissa vain moderniin identiteettipolitiikkaan? Vai onko esimerkiksi alkuperämyyteissä samanlainen logiikka?

C GLOBAALI JA PAIKALLINEN

1. MISSÄ HE OVAT NYT?

Tämän alaluvun lyhyet katsaukset tarjoavat jonkinlaisia vastauksia varmasti monia askarruttaneeseen kysymykseen: onko kaikki edellisissä luvuissa käsitelty auttamattomasti menneisyyttä?

2. GLOBAALI KULTTUURI?

Onko maailmanhistoriassa koittanut uusi, globaali aikakausi. Näyttäytyykö kulttuuri nykyään globaalina kulttuurisena sulatusuunina, kulttuurisena kreolisaationa (vrt. kreolikielet, pidgin, siis uusien kielten syntyminen vanhoja sekoittamalla esimerkiksi kolonisaation yhteydessä), kulttuurisena hybrisaationa (vrt. kasvinjalostuksessa kahden erilaisen risteyttäminen), länsimaistumisena tai modernisuuden voittona? Missä mielessä globalisaation on samanlaistumisesta, missä mielessä kyse taas on uudenlaisista eroista?

3. GLOBALISAATION ULOTTUVUUKSIA

Mitä taloudellisia ja poliittisia ilmenemismuotoja globalisaatio saa? Ovatko myös kansalaisjärjestöt (NGO's), ja neljännen maailman järjestöt globalisaation ilmenemismuotoja? Entä maailmanmusiikki (lue laatikossa oleva teksti)?

4. GLOBAALIEN PROSESSIEN PAIKALLISIA ILMENTYMIÄ

Mitä eroja voidaan nähdä samojen kulttuurituotteiden tai kulutustavaroiden arvottamisessa, vastaanottamisessa, hahmottamisessa ja tärkeydessä?

5. TURISMI JA SIIRTOLAISUUS

Nämä kaksi ilmiötä voivat näyttää hyvinkin erilaisilta, mutta molemmissa on kuitenkin kyse ihmisten laajasta liikkumisesta - siis sekä lukumääräisesti laajasta että maailmanlaajuisesta. Näin ne ovat osa globalisoitumista, maapalloistumista, ja ilmiöinä ennennäkemättömän laajoja.

6. SIIRTOLAISUUS JA KULTTUURI-IDENTITEETTI

Miten kulttuurinen identiteetti säilytetään ja tuotetaan tilanteessa, jossa edellä mainittu liikkuvuus saa radikaaleja muotoja: maanpako ja karkottaminen.

7. MAASTAPAKO JA PAIKASTA IRTAUTUMINEN

Käsite deterritorialisaatio ei taivu helposti suomen kielelle. Se tarkoittaakin monia asioita, esimerkiksi tilallisen ulottuvuuden supistumista, ihmisten siirtymistä pois, ilmiöiden irtautumista alueellisista sidoksista. Näitä kuvaavat Appadurain 'maisemat': etninen, tekninen, finanssi-, ideologinen ja mediamaisema. Yhtenä paradoksina nykymaailmassa on se, että samaan aikaan kun territoriaalisten rajojen merkitys vähenee, paikkojen, kiinnekohtien, merkitys on kenties entisestään korostunut. Laatikossa olevassa tekstissä palataan jälleen kurssin aikana tutuksi tulleisiin dikotomioihin.

8. GLOBALISAATIO ANTROPOLOGISESSA AJATTELUSSA

9. MODERNIN ALKUPERÄISTYMINEN?

Alkuperäisessä englannikielisessä otsikossa on käsite 'indigenisation', joka on käännetty alkuperäistymiseksi. Käsite on Sahlinsin ja kommentoi väitteitä traditioiden sepittämisestä, traditionalismin epäaitoudesta ja kulttuurin kaupallistumisesta. Käsitteen suomentaminen on vaikeaa. Alkuperäistyminen välittää hyvin merkityksen, joka käsitteellä 'indigenisation' on sanan ‘indigenous’, ‘alkuperäinen’, muunnelmana. Toisaalta 'indigenisation' on muunnelma käsitteestä 'indigene', alkuasukas. Vanha sanakirja tarjoaa tälle sanalle myös suomennosta maakalainen. Se asettunee siis muukalaisen vastakohdaksi ja sopisi siksi tähän yhteyteen hyvin. Voitaisiinkin puhua myös modernin maakalaistumisesta Yhtenä globaalin todellisuuden paradoksina on se, että samanaikaisesti kun maapalloistuminen tarkoittaa yhdenmukaistumista, se myös tarkoittaa etnistä ja kulttuurista fragmentoitumista. Nämä eivät ole toistensa vastakohtia vaan kaksi yhteen kietoutunutta ulottuvuutta, kirjoittaa Eriksen.

10. KUINKA GLOBAALISTA TEHDÄÄN PAIKALLISTA

Tässä alaluvussa on kaksi hyvin erilaista esimerkkitapausta: kongolaiset Pariisissa ja Kongossa sekä ainut Japanissa.

11. SAUMATON MAAILMA: YHDENMUKAISTUMINEN JA ERILAISTUMINEN

Tämä alaluku on yhteenvedon omainen. Lévi-Straussin teos, johon tässä viitataan, on myös suomennettu nimellä Tropiikin kasvot. Mutta yhteenvetoa jatketaan myös kirjan jälkipuheessa eli epilogissa.

12. LOPUKSI: ENTÄ SITTEN?

So What?, kysyy Eriksen, ja samaa voi kysyä sosiaali- ja kulttuuriantropologian verkkokurssin nyt päättäviltä opiskelijoilta!