Minun oppiaineeni: Mediakasvatuksen opettaja Sanna Valtonen

Eväitä mediatodellisuuden ymmärtämiseen

Yhteiskuntamme on tällä hetkellä läpeensä medioitunut ja medioitumiskehitys tavoittaa koko ajan uusia ilmiöitä ja käytäntöjä, toteaa mediakasvatusta Avoimessa yliopistossa opettava, VTL Sanna Valtonen.

– Nykyään tarvitsemme yhä enemmän tietoa mediatodellisuudesta ja siitä, miten meidän pitäisi auttaa lapsia ja nuoria toimimaan siinä. Mediakasvatuksen opinnot soveltuvatkin paitsi lasten ja nuorten parissa työtä tekeville kuten opettajille ja rehtoreille, myös lasten vanhemmille sekä kaikille kansalaisille.

– Mediataidot ovat nykyään yksi olennaisimmista kansalaistaidoista, sillä kaikki tarvitsevat ymmärrystä mediasta.

Viestinnän tutkijana työskentelevä Sanna Valtonen on opettanut Avoimessa yliopistossa vuodesta 1996. Mediakasvatuksen kanssa hän on ollut pitkään tekemisissä – hän muun muassa opetti 1990-luvulla lukiossa, josta tuli Helsingin ensimmäinen medialukio. Mediakasvatuksen opettajana hän näkee roolinsa nimenomaan viestinnällisten asioiden avaajana.

– Journalismin ja sosiaalisen median voima yhteiskunnassamme on valtava. Jotta voisi puhua mediaymmärryksestä, niin pitää olla tietoa siitä, miten media toimii ja minkälaiset reunaehdot sen toimintaa ohjaavat.

Opiskelijoiden erilaiset taustat rikkaus

Valtosen mielestä Avoimen yliopiston opiskelijoiden erilaiset taustat antavat mahdollisuuden mielenkiintoisiin keskusteluihin.

– Yliopiston perustutkinto-opiskelijoiden akateemiset taidot ovat keskimäärin paremmat, mutta Avoimen yliopiston opiskelijoiden ryhmissä syntyy mielenkiintoisempia keskusteluja. Samassa ryhmässä voi olla vaikka lääkäri, juristi ja omaa YouTube-kanavaa pyörittävä nuori. Akateemiset taidotkin kehittyvät opiskelun edetessä.

Mediakasvatus on oppiaineenakin aidosti monitieteinen ja moniarvoinen.

– Mediakasvatus ei tarjoa valmiita ratkaisuja, vaan herättää kysymyksiä, Valtonen toteaa.

– Opinnoissa keskitytään erityisesti ajassa ja ilmassa kiinni oleviin kysymyksiin, ei niinkään paljon oppihistoriaan tai vakiintuneisiin teorioihin. Mediakasvatus on enemmänkin pohdinnan ja analyysin työkalupakki kuin opillinen kokonaisuus.

Media ei ole vain viihdettä

Valtonen toteaa, että eri-ikäiset opiskelijat katsovat mediakasvatusta eri näkökulmista ja tarvitsevat opinnoista erilaisia asioita. Vanhimmat tarvitsevat opastusta tekniikan käyttöön ja sen tarjoamien mahdollisuuksien hahmottamiseen. Vähän nuoremmilla tekniikka on pintapuolisesti ehkä hallussa, mutta sisällön tuottaminen eri kanaviin ei olekaan helppoa.

– Osaamme ehkä lukea, mutta emme kirjoittaa.

Nuorten, "uudenlaisten oppijoiden" mediataidot voivat olla hyvät, mutta heillä ei ehkä ole kontekstuaalista ymmärrystä median merkityksestä.

– Media ei ole vain viihdettä vaan myös demokratian perusedellytys, se tekee meistä yhteisön. On tärkeää, että meillä säilyy jonkinasteinen yhteinen sosiaalinen todellisuus ja viitekehys, jonka sisällä voimme keskustella ja toimia.

– Syvempi ymmärrys journalismin ja median olemuksesta auttaa näkemään, että esimerkiksi kuluttamisella tehtävät valinnat eivät ole ainoa tapa toteuttaa kansalaisuutta.

Julkaistu 28.10.2013