Error processing SSI file

Stockmannin tavaratalo

Kaukokatseista kilpailua seurasi monivaiheinen toteutus

Stockmannin talo rakennettiin vuosina 1915-16 järjestetyn arkkitehtikilpailun perusteella. Kilpailun voittivat Walter ja Ivar Thomé ja Urho Åberg, toinen palkinto annettiin Sigurd Frosteruksen ehdotukselle "City 1926" ja kolmas Eliel Saariselle. Rakennuksen suunnittelutehtävä uskottiin Frosterukselle. Kilpailu koski tavarataloksi suunniteltua nelikerroksista rakennusta Aleksanterinkadun ja vast'ikään korttelirakenteeseen puhkaistun Hakasalmenkadun risteykseen. Tarkoituksena oli, että rakennuksen voisi myöhemmin laajentaa koko korttelin suuruiseksi, mikäli suhdanteet sallisivat. Pohjoisesplanadin basaarirakennus avattiin vuonna 1921, sen viereinen nelikerroksinen "City-rakennus" (Kuva 54) vuonna 1926. Koko Heikinkadun (nyk. Mannerheimintie) ja Aleksanterinkadun käsittävä 8-kerroksinen rakennus valmistui vuonna 1930. Koko 14 vuoden mittaisen suunnitteluprosessin ajan Frosterus seurasi uskollisesti alkuperäisen kilpailuehdotuksensa arkkitehtuuria muuttamatta sitä esimerkiksi nousevan funktionalismin mukaiseksi. Vaikka rakennuksen arkkitehtuuri saattoi joidenkin näkemysten mukaan olla jo vanhentunutta, piti Frosterus tärkeänä alkuperäisen rationalismin ajattoman muodon loppuunsaattamista.

Koko Stockmannin kortteli on rakennettu valmiiksi vähitellen. Korttelin vanhin rakennus on Argoksen talo (Kuva 30) (Grahn, Hedman ja Wasastjerna/John Settergren, 1897, Mannerheimintie 1). Valmistuessaan tiilirakenteinen uusrenessanssirakennus oli kaksiulotteisine julkisivuineen ja koristeettomine ikkunanpielineen hyvin moderni. Rakennuksessa käytettiin ensimmäistä kertaa Helsingissä aitoa kalkkikivimateriaalia. Talon arkkitehtuurissa on paljon yhtäläisyyksiä Tukholmassa sijaitsevan, arkkitehti Isak Gustaf Clasonin suunnitteleman Bünsowin talon kanssa (1886-88, Strandvägen 29-33), työskentelihän Argoksen suunnittelija Settergren ennen Suomeen siirtymistään Clasonin toimistossa. 1920-luvun suunnitelmissa Frosterus hahmotteli korttelin tähän nurkkaan 17-kerroksista tornia, joka ei kuitenkaan toteutunut. Korttelin viimeisimmän kerrostuman muodostaa Kristian Gullichsenin, Erkki Kairamon ja Timo Vormalan suunnittelema, vuonna 1989 valmistunut laajennus Pohjoisesplanadin kulmassa (Kuva 32)(arkkitehtuurikilpailu 1983-84). Laajennuksen Keskuskadun (Hakasalmenkatu nimettiin vuonna 1928 Keskuskaduksi) puoleinen lasitiilijulkisivu jatkaa Frosteruksen tiilijulkisivun rytmiä ja linjoja. Uudisrakennus päättyy Esplanadin puolella vapaan konstruktivistiseen sommitelmaan. 1980-luvun laajennuksen yhteydessä Argoksen talon sisäosa purettiin ja rakennettiin uudestaan, alkuperäisestä rakennuksesta säilyi ainoastaan julkisivu.

Rationalistinen arkkitehtuuri

Tavaratalo kaupunkikulttuurin tuottajana

 

 

Etusivulle