Ylioppilastalon taidekoristelu

Ylioppilastalon ikonografian kruunasivat sen julkisivuveistokset ja rakennukseen sijoitettu taide. Alunalkaen sisäänkäyntejä reunustaneisiin veistossyvennyksiin suunniteltiin helleenisten tieteen ja kulttuurin suojelijoiden Pallas Athenen ja Apollon veistoksia. Suomalaisuusliikkeen vallattua alaa ylioppilaskunnassa 1870-80 -luvuilla, veistokset toteutettiin klassiseen tyyliin kuvatuilla Ilmarisen ja Väinämöisen patsailla, joita pidettiin klassisten aiheiden vastineina suomalaisessa mytologiassa. Veistokset teki betonista kuvanveistäjä Robert Stigell vuosina 1886-88. Aikaisemmin vuosina 1874-78 oltiin jo toteutettu Walter Runebergin friisireliefi Kleobis ja Biton, joka aiheineen edelleen palautui klassiseen perinteeseen. Samaan aikaan vuonna 1874 pääpylväikön takaiseen musiikkisaliin sijoitettiin Robert Wilhelm Ekmanin maalaus Väinämöisen soitto. Vuonna 1901 Axel Gallén maalasi saman salin vastakkaiselle seinälle freskonsa Kullervon sotaanlähtö, minkä myötä Ylioppilastalo alkoi saada suomalais-kalevalaisen sisällön.

Vuosisadan alun "ylioppilastulvan" ja osakuntauudistuksen jälkeen päätettiin Ylioppilastalon viereiselle tontille rakentaa tilanpuutetta helpottamaan yhteinen osakuntatalo, ns. Uusi ylioppilastalo.

Linkit
Walter Runeberg, Kleobis ja Biton, Vanha ylioppilastalo (Helsingin kaupungin taidemuseon sivut)