Arkkitehtuurisanasto
a - b
- c - d - e
- f - g - h
- i - j - k
- l - m - p
- r -s - u
- v
arkkitehtuuripastissi - rakennus, joka jäljittelee
tarkoituksellisesti toisen ajan tai toisen arkkitehdin tyyliä tai
toistaa yksityiskohtia olematta suora kopio.
arkkivoltti - pylväiden välissä aukeava kaari
artikuloimaton - pinta tai kappale vailla arkkitehtonista jäsentelyä
atlantti - mieshahmoinen kannattajapatsas, jota käytetään pylvään
sijasta
attika - horisontaalinen, tavalliseesti suorakulmainen julkisivun osa,
joka sijaitsee rakennuksen kattolistan yläpuolella
barokki - Euroopan taiteessa 1600-luvulla vallinnut tyyli, jolle oli
luonteenomaista juhlallisuuden tavoittelu, kierteiset muodot,
epäsymmetrisyys ja mahtipontisesti paisutteleva liioittelu
brutalismi - hillityn modernistista rakennustaidetta vastaan
1950-luvulla noussut liike, joka kannatti selkeän puhdaslinjaista,
konstruktivistista arkkitehtuuria ja suosi viimeistelemättömiä
materiaalipintoja.
Chicagon koulukunta - arkkitehtiryhmä, joka toimi Chicagossa
1870-luvulta 1920-luvulle. Ryhmä vaikutti merkittävästi esimerkiksi
pilvenpiirtäjien ja esikaupunkirakentamisen kehitykseen. Ilmiötä
ruokki samanaikainen akateeminen kehitys sosiologian ja filosofinen
alueilla Chicagon yliopistossa.
dekoraatio - koristelu, koriste
doorilainen järjestelmä/pylväs - kts. pylväsjärjestelmät
empire - uusklassismin myöhäisvaihe, "keisarityyli", merkittävä
erityisesti Ranskassa ja Venäjällä.
fasadi - julkisivu
filigraani - yksityiskohtainen, tarkka, käsityömäinen
materiaalinkäsittely
frontoni - päätykolmio
funktionalismi - modernin arkkitehtuurin suuntaus, jossa rakennuksen
ja tilan käyttötarkoitus toimii suunnittelun lähtökohtana.
gotiikka - keskiaikainen suippokaarityyli
hammaslista - klassinen koristelista, jonka alapintaan kiinnittyy
säännöllinen rivi kuutiomaisia ulkonemia
illustraatio - kuvitus
intentio - tarkoitus
interiööri - sisätila
joonialainen järjestelmä - pylväsjärjestelmät
karniisi - räystäslista
karyatidi - naishahmoinen kannattajapatsas, jota käytetään pylvään
sijasta
klassismi - tyylisuunta, jonka esikuvana on antiikin taide,
esteettiset käsitykset ja opit.
koheesio - kiinnevoima, koossa pitävä voima
kolonnadi - pylväsrivi
konstruktiivinen - rakennetta korostava
kontrastoiva - vastakohtaisuutta korostava
korinttilainen järjestelmä/pylväs - pylväsjärjestelmät
krenelointi - muurin harjan hammastus
l'Art Nouveau - jugend-tyylin ranskankielinen nimitys
lakikivi - holvin päätekivi
lamellitalo - pitkänomainen kerrostalo, jossa kaksi tai useampia
porrasjaksoja
manierismi - renessanssin ja barokin välinen tyylijakso
merkantilismi - talouspoliittinen järjestelmä, joka oli vallalla
Euroopassa keskiajan lopulta 1700-luvulle. Pyrkimys valtion
omavaraisuuteen, viennin edistämiseen ja rahan sekä jalojen metallien
hankkimiseen maahan.
metafora - vertaus, jossa vertauskohde asetetaan verrattavan tilalle.
"miessiläisyys" - arkkitehti Ludvig Mies van der Rohen International
Style -estetiikan ("lees is more") innoittama arkkitehtuurityyli
1940-50 -lukujen Yhdysvalloissa. Suomessa 1960-70 -lukujen taitteessa
syntynyt, symbolisisällöltään neutraaliin konstruktiivisuuteen
pyrkinyt arkkitehtuuriliike, joka asettui arkkitehtuurin
ekspressiivistä suuntausta vastaan.
modulaarinen - suhdeyksikköön perustuva
munalista - ketjumainen, munamaisia muotoja käsittävä lista
palkisto - klassisen rakennuksen vaakasuuntainen, pylväiden tai
pilarien kannattama osa, joka tukee kattoa
Pantheon - Keisariajan temppeli Roomassa. Täydelliseen ympyrämuotoon
pohjautuva keskeistemppeli. Kupolipäätteisen rakennuksen julkisivua
koristaa klassinen temppelipääty.
pendelöinti - heiluriliike. Kaupungeissa asukkaiden laajamittainen
siirtyminen esikaupungeista aamuisin kaupunkikeskustaan töihin,
julkisella liikenteellä tai yksityisautoilla, ja iltaisin keskustasta
takaisin esikaupunkikoteihin.
plastinen - kolmiulotteinen, veistoksellinen
rakennustypologia - rakennustyyppien järjestelmä. Käytössä
vakiintuneet rakennusmuodot ja -mallit, esim. paritupa, ristikirkko,
rintamamiestalo jne.
rationaalinen - järkiperäinen
regularisointi - asemakaavallinen järjestelmällisyys.
renessanssi - 1400-1500 -lukujen tyylisuunta, joka pyrki antiikin
taiteen ja arkkitehtuurin uudelleenherättämiseen.
risaliitti - rakennuksen koko korkeudelta ulkoneva rakenneosa.
romaaninen - varhaiskeskiaikainen tyylikausi, pyörökaarityyli.
"sitteläinen" - itävaltalaisen Camillo Sitten mukaan nimensä saanut kaupunkisuunittelun virtaus 1800-1900 -lukujen taitteessa. Suuntauksessa korostui pyrkimys keskiaikaisperäisen tiiviiseen, suljettuun kaupunkitilan vaikutelmaan ja maalauksellisen vaihtelevaan kaupunkirakenteeseen.
urbaani - kaupunkimainen elämänmuoto, kaupungissa syntyvät
yhteisöllisen elämän muodot.
uushelleeninen ideologia - vastakohta 1800-luvun alun romantiikan
aatemaailmalle. Yksinkertaisen antikisoivan muotomaailman välityksellä
symboloitiin hallinnon järkiperäisyyttä, opin ja tieteen moraalista ja
esteettistä merkitystä sekä uskonnon valoisuutta ja avaruutta.
Yhdistetty Suomen 1800-luvun alun valtiomuotoon, jonka symboliksi
Helsingin Senaatintori rakennettiin.
vestibyyli - eteistila tai eteishalli
vitruviaaninnen arkkitehtuuriteoria - Roomalainen arkkitehti Marcus
Vitruvius Pollio kirjoitti ennen vuotta 27 eKr tutkielmansa Kymmenen
kirjaa arkkitehtuurista. Teoksessa hän esitteli
arkkitehtuuriteoriansa, jonka mukaan arkkitehtuuri koostui
suunnitellusta järjestyksestä ja suhteista, yksittäisen osan
sommitellullisesta suhteesta kokonaisuuteen, eurytmiasta,
symmetriasta, koristelusta ja teknisestä suunnittelusta. Aloitti
kirjallisen arkkitehtuuriteorian perinteen, jota renessanssiaika
jatkoi eteenpäin.
voluutti - spiraalimainen koriste, joka on tyypillinen esimerkiksi
joonialaiselle pylväänpäälle, ns. oinaansarvikoriste.
| sivun alkuun |
|