OIKEUDENALAT

Lainoppi tutkii voimassa olevaa oikeutta jakautuneena eri oikeudenalojen tutkimukseen.

Lainopillisen tutkimuksen systematisointityön tuloksena oikeus jaotellaan oikeudenaloihin. Oikeudenaloilla tarkoitetaan toisaalta voimassa olevan oikeuden normistokokonaisuuksia ja toisaalta niitä lainopillisen tutkimuksen alueita, jotka tutkivat noita normistoja. Oikeusnormistossa voidaan erottaa erillisiä kokonaisuuksia sen mukaan, mikä on niiden sääntelykohde, ts. mitä yhteiskuntaelämän lohkoa ne koskevat. Näitä normistokokonaisuuksia tutkivat lainopilliset oikeudenalat muodostavat puolestaan suhteellisen itsenäisiä kokonaisuuksia, koska ne poikkeavat toisistaan yleisissä opeissaan.

Katso Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan viimeisestä opinto-oppaasta, mitä oikeudenaloja tiedekunnassa opetetaan oikeustieteen kandidaatintutkintoa opiskeleville.

Oikeudenalojen yleiset opit koostuvat ensinnäkin niille tyypillisistä oikeudellisista käsitteistä, joiden avulla tutkimuksen kohteena olevia oikeudellisia ilmiöitä hahmotetaan ja systematisoidaan. Toiseksi kullakin oikeudenalalla on sille tyypilliset oikeusperiaatteet, jotka ilmaisevat oikeuden alan keskeisiä arvoja ja tavoitteita. Kolmanneksi eri oikeudenaloilla on kehitetty oikeudellisia teorioita, jotka ovat oikeudenalan tyypillisten oikeudellisten ongelmien yleistettyjä ratkaisumalleja ja niiden perusteluja.

Koska sekä tutkimuksen kohteena oleva oikeus että myös itse tutkimus ovat koko ajan kehittyviä ilmiöitä, oikeudenalajaottelukaan ei ole luonteeltaan pysyvä ja muuttumaton, vaan se kehittyy jatkuvasti. Erityisesti oikeudenalajaottelun perusjako yksityis- ja julkisoikeuteen on viime vuosina hämärtynyt. Yksityisoikeudelliset suhteet ovat saaneet interventiolainsäädännön välityksellä julkisoikeudellisia piirteitä, kun taas julkisyhteisöjä koskettanut yksityistämiskehitys on puolestaan tuonut yksityisoikeudellisia piirteitä julkisoikeudellisten suhteiden alueelle.

JSO:n oikeudenalat

Yksityisoikeus

  • Oikeussubjektioppi
  • Yleiset periaatteet
  • Siviilioikeus
  • Esineoikeus
  • Perhe- ja jäämistöoikeus

Julkisoikeus

  • Yleiset periaatteet
  • Valtiosääntöoikeus
  • Hallinto-oikeus

Rikosoikeus

Prosessioikeus