Minun oppiaineeni: Erityispedagogiikan lehtori Juhani E. Lehto

Avoimen yliopiston erityispedagogiikan lehtori Juhani E. Lehto vastaa erityispedagogiikan ajankohtaisiin kysymyksiin.

Minkälaisia erityispedagogisia valmiuksia opettajat tarvitsevat työssään tällä hetkellä?

Kaikkein eniten opettajat kaipaavat ymmärrystä erityisryhmien tarpeista ja siitä millaista opetusta erityisopetuspäätöksen saaneet oppilaat tarvitsevat. Opettajien tulisi myös ymmärtää, että ei ole joitakin mystisiä ”erityisopetusmenetelmiä”, joita vain koulutuksen saaneet erityisopettajat hallitsevat. Tällä en tarkoita sitä, etteikö erityisopettajia tarvittaisi. Heitä tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän.

Tavallinen opettajankoulutus riittää usein erityistä tukea tarvitsevan opetukseen. Erityisoppilaiden luonteen ymmärtäminen on silti tarpeen. Opettajat tarvitsevat myös entistä enemmän erityisopettajien ja koulunkäyntiavustajien apua työssään. Opettajalla tulee siis olla hyvät yhteistyövalmiudet. Heidän tulee entistä enemmän olla yhteistyössä myös oppilaiden vanhempien ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa.

Miten opettajien yleinen työkenttä on muuttunut esimerkiksi viimeisen viiden vuoden aikana?

Kaikki didaktiset ratkaisut eivät enää toimi, kun erityisopetuspäätöksen saaneita oppilaita on integroitu yleisopetukseen. Opettajan tulee tuntea erilaisia oppimisvaikeuksia tai kehityshäiriöitä ja osata toimia niiden mukaan. Joissakin tapauksissa didaktiset menetelmät rajoittuvat integroitujen oppilaiden takia mutta parhaassa tapauksessa integroidut oppilaat pakottavat pohtimaan ja kehittämään opetusmenetelmiä. Tällöin koko luokan opetus saattaa parantua. Opettajan työ vaatiikin uusien opetusmenetelmien haltuunottoa, mikä ei tapahdu helposti eikä nopeasti.

Työn luonne on kokonaan muuttunut integroitujen erityisoppilaiden takia. Opettajan tehtävät ovat laajentuneet yhteistyöhön erityisopettajien ja oppilashuoltohenkilöstön suuntaan. Myös vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö on lisääntynyt. Opettajan työ on enemmän verkostotyötä.

Mitä hyötyä erityispedagogiikan opinnoista on opettajille ja muille alasta kiinnostuneille?

Opinnot avartavat luokan- ja aineenopettajan näkemystä erityisoppilaista, helpottavat erityisopettajan ”kohtaamista”. Opinnot antavat jossain määrin myös opetusvinkkejä erityisiä tarpeita omaavien oppilaiden opettamiseen, vaikka varsinaisesti erityispedagogiikka on tiedettä, ei opettajankoulutusta.

Syksyllä 2010 astuu voimaan perusopetuslain muutos, joka velvoittaa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen järjestämiseen ensisijaisesti yleisopetuksen ryhmissä. Tähän muutokseen erityispedagogiikan opinnot valmentavat hyvin. Jos opintoja jatkaa aineopintoihin asti, ne pitkälti korvaavat Helsingin yliopiston erilliset erityisopettajan opinnot.

Erillisiin erityisopettajan opintoihin voi päästä, jos on lastentarhanopettajan tai jonkun muun opettajan pätevyys ja tulee valintakokeissa hyväksytyksi opintoihin.

Kenelle opinnot sopivat parhaiten?

Opinnot sopivat kaikille, jotka työskentelevät opetus- ja kasvatustehtävissä. Kohdejoukkona on siis kaikki opettajat ja varhaiskasvatuksessa työskentelevät. Erityisen hyvin opinnot sopivat sosiaalialalla työskenteleville, esimerkiksi lastensuojelutehtävissä ja perhetyössä oleville sekä erityishuollossa työskenteleville.

Millaista erityispedagogiikan tutkimusta Suomessa tehdään tällä hetkellä?

Tutkimus on hyvin moninaista. Paljon on tutkittu muun muassa inkluusiota, dysleksiaa ja muita oppimisvaikeuksia. Helsingissä on meneillään KELPO-projekti, jossa selvitetään miten uudet erityisopetusjärjestelyt ovat toteutuneet. Itse tutkin tällä hetkellä kollegani Lotta Uusitalo-Malmivaaran kanssa lasten ja erityislasten onnellisuutta.

(julkaistu 29.1.2010)