Yksilöistä ja kuluttajapolitikoijista mekkaloijiin ja vaalikoppi-irvailijoihin
Seuraava EUYOUPART-tutkimuksen faktorianalyysi (taulukko IV) syventää edelleen poliittisen keinovalikoiman analyysia (http://www.sora.at). Samalla se antaa mahdollisuuden tarkastella poliittista osallistumista kokonaisvalteisemmin, erilaisten toimintatapojen repertuaareina – tapoina ja ilmaisukulttuureina. Joissain maissa enemmän neuvotellaan järjestöissä, joissain taas huudetaan kadulla tai viestitään nettiadressin tai listan avulla! Näin se luo perustaa ajatella erilaisia poliittisia (osallistumis)kulttuureja.
Lukuohje raportin faktorianalyyseille: Muuttujia tarkastellaan yhdessä ja etsitään niiden yhteisiä ”muutospintoja”. Faktori (tässä esimerkiksi Taulukko IV, faktori I: Moderni yksilöllisyys) tarkoittaa, että siihen valikoituneet muuttujat toimivat yhdessä (tässä kahdeksan muuttujaa) ja voivat yhdessä kuvata laajempaa analyyttisesti merkityksellistä osallistumisdimensiota nuorten keskuudessa. Kahdeksan muuttujaa näyttävät kuvaavan modernin ajan yksilökohtaisia aika rauhanomaisia toimintamuotoja: näin dimensio saa kiteytetyn nimen ”moderni yksilöllisyys”. Jos ja kun (ks. taulukko V) jokin maa (tai muu sosiaalinen konteksti) saa faktoripistemäärien keskiarvojen tarkastelussa positiivisen etumerkin, tämä merkitsee sitä, että maa (esim. Suomi faktorin I osalta) latautuu aineiston muiden maiden joukossa dimension positiiviseen ”päähän” eli maa on latauksen mukaisesti (esim. Suomi 0,14, jolla on yli 0,10 latauksena merkitystä tarkastelusta) enemmän modernin yksilöllisesti osallistuva nuorisokulttuuri kuin maat keskimäärin (Keskiarvo on aina nolla). Jos taas jokin maa saa negatiivisen latauksen jollain ulottuvuudella (Iso-Britannia faktoriulottuvuudella I), se merkitsee, että maa kuuluu dimension ”toiseen, negatiiviseen päähän” ja tässä tapauksessa sillä ei juurikaan ole positiivisen pään osoittamia osallistumisen ominaisuuksia ja usein kokonaiskuvaus (esim. faktoreiden keskinäiset riippuvuudet) osoittaakin, miten kyseessä olevan maan aktiivisuus saattaa kokonaisuudessaan rakentua. |
Kuten aiempi analyysi osoittaa, Suomen rinnalla Italia, Saksa ja Itävalta osoittautuvat modernin yksilöllisiksi osallistujamaiksi (faktori I). Vaikka puolueet ja muut poliittiset voimat eivät saakaan järin montaa nuorta jäsentä näissäkään maissa, nuorilla on nähtävissä olevaa kykyä ja halua olla vaikuttamassa poliittiseen julkisuuteen ja viestinten väliseen keskusteluun sekä tätä kautta näyttää myös poliittista väriä. Sen sijaan Ranskassa, Slovakiassa ja Iso-Britanniassa poliittinen järjestelmä ei virity tällaisen nuorten aktiivisuuden ja polemiikin avulla. (Taulukot IV ja V.)
Samoin edellä varmistui ajatus siitä, että Italia on hyvin selkeästi ainoa poliittinen kansalaisyhteiskunta, jossa periaatteessa voidaan valita väkivaltainen toimintakulttuuri (Faktori II). Slovakia ja Viro ovat maita, joissa väkivalta on vähiten ajankohtainen. Muissa maissa illegaali ja fyysisen väkivallan sisältävä toimintapa on satunnaisempi ja muutamien aktiivien juttu. Silti sillä saattaa olla huomattavaa poliittista merkitystä, sen tuottaman epävarmuuden, pelon ja julkisuuden kautta.
Mielenosoittaminen ilman väkivaltaa on edelleen suosituinta Italiassa (faktori III). mutta Ranska nousee selväksi kakkoseksi konventionaalin ja ilmaisuvoimaisen demonstraation nuorisokulttuurina. Muiden maiden kansalaisyhteiskunta turvautuu faktorianalyysin mukaan ratkaisevasti rauhallisempaan poliittiseen mielenilmaisuun. Italian aktiivisuus on täälläkin hallitsevaa. Konsumerismi – jossa nousevat keskiöön sekä poliittis-eettinen joidenkin tuotteiden boikotointi että ostamispäätökset – on poliittista harkintaa, jonka suomalaiset valitsevat (faktori IV). Itävallassa on nuorilla taipumusta vastaavaan aktiivisuuteen. Monissa muissa maissa konsumerismi ei ole yhtä ajankohtaista tai kulutuskulttuuri ei ole avautunut tässä suhteessa eikä sillä ole merkitystä kun nuoret jakautuvat poliittisiin leireihin. Kuten edellä on huomautettu, tiukka ekvivalenssi ei maiden välillä tässä toimi. (Taulukot IV ja V)
Vaaliäänillä voidaan politikoida muutoinkin kuin yksinkertaisesti antamalla ääni jollekin yksilölle ja puolueelle. Italiassa ja Itävallassa, jossa myös nuoret äänestävät suhteellisesti ottaen huiman aktiivisesti, hylättävän muotoisen tai näköisen äänen antaminen on poliittisesti aktiivi teko ja kotiin jäänti vaaleissa on harkittua vastarintaa. Myös Ranskassa tunnetaan äänen antamisen symbolit ja sillä politikoidaan. Virossa ja vallankaan brittien saarivaltiossa eivät nuoret juuri tunne tällaista ilmaisukeinoa. Sillä on yhteys vaalien saamaan heikkoon poliittiseen kiinnostukseen ja jännitteeseen. Jollei asia tai menettely ole poliittisesti kuuma ja se ei haasta valtaa uusintavaa koneistoa, sen manipuloinnilla tai hyväksikäytölläkään ei ole poliittisesti räiskyvää merkitystä.
Taulukko IV:
Poliittisen osallistumisen keinot, Faktorimatriisi
Rotatoitu faktorimatriisi: |
bv Faktori I: |
Faktori 2: |
Faktori 3: |
Faktori 4: |
Faktori 5: |
…lähettänyt eteenpäin poliittista |
0,52 |
|
|
|
|
…kirjoittanut artikkelia lehteen tai |
0,51 |
|
|
|
|
…osallistunut poliittiseen |
0,47 |
|
|
|
|
...ottanut yhteyttä poliitikkoon |
0,41 |
|
|
|
|
…pitänyt poliittista puhetta |
0,40 |
|
|
|
|
…pitänyt poliittista rintamerkkiä |
0,37 |
|
|
|
|
…lahjoittanut rahaa poliittiseen |
0,33 |
|
|
|
|
…kerännyt allekirjoituksia |
0,32 |
|
|
|
|
…toiminnassa, jossa väkivaltaa |
|
0,72 |
|
|
|
…toiminnassa, jossa rikkoutui |
|
0,61 |
|
|
|
…toiminnassa, jossa väkivaltaa |
|
0,50 |
|
|
|
…tukkinut/vallannut |
|
0,33 |
(0,32) |
|
|
…osallistunut lakkoon |
|
|
0,68 |
|
|
…osallistunut lailliseen |
|
|
0,53 |
|
|
…vallannut rakennuksia |
|
|
0,47 |
|
|
…osallistunut laittomaan |
|
(0,39) |
0,42 |
|
|
…boikotoinut tuotetta poliittisista |
|
|
|
0,70 |
|
…ostanut tiettyä tuotetta |
|
|
|
0,62 |
|
…jättänyt hylättävän äänen |
|
|
|
|
0,53 |
…äänestänyt |
|
|
|
|
0,37 |
…jättänyt protestin vuoksi |
|
|
|
|
0,35 |
Ominaisarvo |
4,36 |
1,76 |
1,40 |
1,25 |
1,11 |
Kumulatiivinen selitysaste (%) |
19,80 |
27,81 |
34,15 |
39,85 |
44,89 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Extraction Method: Maximum Likelihood. |
|
||||
Taulukko V:
Poliittisen osallistumisen keinot, Faktoripistemäärien maittaiset keskiarvot
Maa / Faktoripistemäärien keskiarvot |
Faktori 1 |
Faktori 2 |
Faktori 3 |
Faktori 4 |
Faktori 5 |
Itävalta |
0,11 |
0,01 |
-0,11 |
0,09 |
0,11 |
Viro |
0,04 |
-0,09 |
-0,26 |
-0,15 |
-0,13 |
Suomi |
0,14 |
-0,06 |
-0,25 |
0,38 |
-0,04 |
Ranska |
-0,12 |
0,02 |
0,24 |
-0,11 |
0,17 |
Saksa |
0,11 |
0,02 |
-0,11 |
0,00 |
-0,01 |
Italia |
0,12 |
0,25 |
1,04 |
-0,03 |
0,19 |
Slovakia |
-0,14 |
-0,09 |
-0,25 |
0,00 |
-0,06 |
Iso-Britannia |
-0,25 |
-0,06 |
-0,29 |
-0,19 |
-0,23 |
|