Kiista vallan kasvoista

Colin Hay (2003) pelkistää kiistan vallan kasvoista kolmeen dimensioon:

 

Yksidimensionaalinen ulottuvuus

Kaksidimensionaalinen ulottuvuus

Kolmidimensionaalinen
ulottuvuus

Edustajat

Dahl, Polsby, klassiset pluralistit

Bachrach ja Baratz, uus-elitistiteoreetikot

Lukes, marxilaiset, uusmarxilaiset ja radikaalit elitisti/pluralistiset teoreetikot

Vallan käsite

Valta päätöksentekona

Valta päätöksentekona ja työjärjestyksen, agendan, tuottamisena

Valta päätöksentekona, agendan ja suosituimmuusjärjestysten (preferenssien) tuottamisena

Analyysin keskiössä

Muodollinen poliittinen areena

Muodollisen poliittisen areenan lisäksi sitä ympäröivät vallan käytävät

Kansalaisyhteiskunta yleensä, erityisesti julkinen sfääri, yleinen mielipide (missä suosituim-muusjärjestykset luodaan)

Menetelmällinen näkökuma

Äänten ’laskeminen’ ja päätökset niiden tekemisen foorumeilla

Vallan käytävien etnografia, millä selvitetään epävirallisen vallan agendaa luovaa historiallista prosessia

Ideologiakritiikki – missä osoitetaan se, miten toimijat väärinymmärtävät materiaaliset ja muut intressinsä

Vallan luonne

(Läpi)Näkyvä ja helposti  mitattavissa oleva

Sekä näkyvää että näkymätöntä (agendan asettajille tiedossa), mutta sitä voidaan tehdä läpinäkyväksi sisäpiiritiedolla

Laajasti näkymätön – valta vääristää näkemyksiä ja muokkaa preferenssejä; se tuleekin demystifioida, paljastaa ja auttaa vallanalaisia

Vallan ymmärtäminen päätöksenteon areenana (yksidimensionaalisesti) muistuttaa meitä suppeasta politiikan määrittelytavasta. Vallan mieltäminen epävirallisten voimien kohteena ja vallan osin näkymättömissä olevan käytäväpolitiikan maailmassa muistuttaa meitä välittävästä politiikan määrittelystä (kaksidimensionaalinen ulottuvuus). Vallan mieltäminen pitkälle näkymättömäksi, osaksi arkisia tottumuksiamme ja päiväjärjestyksiä, itsekuria muistuttaa meitä laajasta politiikan ilmiön määrittelytavasta (kolmidimensionaalinen ja produktiivinen valtakäsitys).

 

 

Takaisin

© VTL Kari Paakkunainen