PROTEIINIT

Saantilähteet
Kaikki ruoka-aineet sisältävät jonkin verran proteiineja lukuun ottamatta puhdasta ruokaöljyä, sokeria ja tärkkelystä (esim. perunajauhot, ohra- ja maissitärkkelys). Proteiinien hyviä saantilähteitä ovat eläinkunnan tuotteet, liha, kala ja kananmuna sekä maitovalmisteet, joiden aminohappokoostumus vastaa ihmisen tarvetta.

Suomalaiset saavat proteiineja useasta eri ruoka-aineryhmästä. Eläinperäisen proteiinin osuus on yli 50 %, joten välttämättömien aminohappojen saanti on turvattu.

Taulukko 3: Suomalaisten tärkeimmät proteiinien saantilähteet¹⁾.

Suositukset ja saanti
Ravitsemussuositukset on annettu proteiinien kokonaissaannille, vaikka ihminen tarvitsee ruoan proteiineista välttämättömät aminohapot ja rakennusaineita ei-välttämättömille aminohapoille. Suomalaisten ravitsemussuositusten (2005) mukaan proteiinien osuus energiantarpeesta tulisi olla 10-20 E%. Väestötason tavoitteeksi on asetettu 15 E%, mikä takaa välttämättömien aminohappojen saannin. Arviolta 10 E% kattaa aikuisen ihmisen proteiinien tarpeen. Poikkeuksena ovat

• raskaana olevat naiset, jotka tarvitsevat n. 10 g/vrk lisäproteiinia veren volyymin, kohdun, rintojen, sikiön ja istukan proteiinien muodostukseen
• palovamma- ja leikkauspotilaat, joilla proteiinien tarve on lisääntynyt
• naiset, joiden energiantarve on vähäinen ja laihduttajat, joiden energiansaanti on niukkaa (<6,5 MJ/vrk)
• lapset (6-11 kk: 7-15 E%, 12-23 kk 10-15 E%)

Finravinto 2002 -tutkimuksen mukaan suomalaiset saavat proteiineja väestötason suosituksia enemmän, naiset keskimäärin 63 g/vrk (16,5 E%) ja miehet 86 g/vrk (16,3 E%).

Pohdittavaa

• Tutki, miten eri kasvisruokavaliot kattavat välttämättömien aminohappojen tarpeen.
• Miten runsaasti rasvaa ja proteiinia sisältävä ruokavalio (esim. Atkinsin dieetti) vaikuttaa ravintoaineiden saantiin?