Mitä yliopisto-opiskelija kirjoittaa ?

Kirjoittaminen on ajattelua ja oppimista. Kuva: Wilma Hurskainen

Yliopisto-opiskelija joutuu opinnoissaan kohtaamaan suuren määrän erilaisia tekstejä. Miten sitten näiden tekstien kanssa seurustellaan? Miten kaikkea opittua työstetään kirjoitukseksi? Tavallisimmin opiskelija referoi eli selostaa, analysoi, tulkitsee ja vertailee oppimaansa.

| Referaatti | Essee | Tenttivastaus |

Referaatti

Referaatin tekemisellä tarkoitetaan kuullun tai luetun tekstin selostamista. Referaattiin valitaan referoitavan tekstin olennaisimmat seikat, joista rakennetaan uusi, mielekäs kokonaisuus alkuperäisten merkityssuhteiden siitä kärsimättä.

Referaatti on kuullun tai luetun tekstin selostamista. Referaatin tarkoitus on myös lyhentää alkuperäistä, selostettavaa tekstiä, joten referaatin tekeminen on myös olennaisten seikkojen valintaa tekstistä.

Tärkeintä referaatin teossa on säilyttää referoitavan tekstin keskeiset merkityssuhteet. Merkityssuhteilla tarkoitetaan aikasuhteita, vaikuttavia tekijöitä, asiayhteyksiä, pääkäsitteen suhdetta lähikäsitteisiin, seurauksia ja ratkaisuja. Näin ollen esimerkiksi referoitavassa tekstissä esiintyneen syy - seuraus -suhteen tulee pysyä muuttumattomana referaatissa.

Keskeisten merkityssuhteiden säilyminen referaatissa osoittaa, että kirjoittaja on ymmärtänyt referoitavan tekstin. Juuri tästä syystä referaatin kirjoittaminen on niin tavallinen tehtävätyyppi. Merkityssuhteiden säilyttämiseksi referaatissa tulee olla riittävä määrä ns. viitepisteitä, esimerkiksi ajan ja paikan adverbeja, jotka ohjaavat lukijaa tulkitsemaan lauseen oikein.

Referaattien tavallisin virhe on juuri merkityssuhteiden rikkominen, mikä siis tarkoittaa esimerkiksi käsitteiden tai seuraussuhteiden muuttamista. Tällöin referoitavat asiat muuttuvat olennaisesti referaatissa, mikä ei tietenkään ole tarkoitus. Tyypillinen virhe on myös tarkoitteiden sekaantuminen ja epätäsmällisyys, jolloin referaatin lukija ei ymmärrä, mitä jollakin käsitteellä referaatissa tarkoitetaan. Tarkoitteet ovat omiaan sekaantumaan, jos referoija ei lähde liikkeelle tekstin ajatuksista vaan sen muodollisesta rakenteesta. Referaattia ei voi laatia ymmärtämättä tekstiä, ja siksi referaatin laatimiseen ei ole oikotietä.

Referaatin merkityssuhteet tulee säilyttää, mutta kronologisen järjestyksen hyvä referoija usein rikkoo. Referaatti on ikään kuin uutinen referoitavasta tekstistä: referoijan tulee nostaa sieltä esille olennaiset ja kiinnostavat asiat. Referaatin tekijä siis valikoi olennaisia seikkoja tekstistä ja järjestää ne uudenlaiseksi, mielekkääksi esitykseksi alkuperäisten merkityssuhteiden siitä kärsimättä.

Sekä referaatin laatimista että sen lukemista helpottaa ns. metateksti, jolla tarkoitetaan sitä osaa tekstiä, joka selittää ja organisoi muuta tekstiä, esimerkiksi: "Seuraavaksi käsitellään referaattia" tai: "Edellisessä luvussa käsiteltiin referaattia ja seuraavassa perehdytään esseehen." Metateksti voi myös esittää kirjoittajan kannanoton johonkin asiaan, esimerkiksi "On ilmeistä, että referaatti laaditaan näin", tai ilmaista tiedon lähteen, esimerkiksi "Tutkimuksen tekijä osoittaa, että referaatti tulee laatia näin." Erityisesti viimeksi mainittu, tiedon lähteen ilmaiseva metateksti auttaa referaatin laatimisessa, sillä se on omiaan muistuttamaan kirjoittajaa referaatin selostavasta funktiosta.

Ennen referaatin kirjoittamista on syytä tarkastella referoitavaa tekstiä ulkolähtöisesti eli selvittää, kuka on tekstin kirjoittaja, missä ja milloin teksti on julkaistu ja mikä on sen tavoite. Kaikki tämä vaikuttaa tapaan referoida tekstiä. Suhtaudumme tekstiin eri tavoin esimerkiksi sen mukaan, onko se ilmestynyt 1920-luvulla vai 1990-luvulla. Niinikään tekstin tulkinnanvaraisuus lisääntyy mitä kauemmas se etääntyy asiatekstistä.

Referaatin kirjoittajan muistilista

Essee

Esseen kirjoittaminen on tenttivastauksen ohella tavallisin tapa selvittää, kuinka perinpohjin opiskelija on opitun ymmärtänyt. Essee on laajahko kirjoitelma (pituuden määrittelee kuulustelija tapauskohtaisesti), joka kirjoitetaan annettujen lähdeteosten pohjalta ja jonka tulee käsitellä annettua aihetta riittävän laajasti otsikon puitteissa. Esseen kirjoittajan on siis yhdistettävä otsikon vaatimukset, lähdeteosten referointi ja omat ajatukset omaperäiseksi argumentoinniksi.

Esseen kirjoittajan tulee kuvata, analysoida ja arvioida lähdeteosten teoriaa, käsitteitä ja mielipiteitä. Esseen kirjoittajalle asetettavia vaatimuksia ovat usein myös lähdemateriaalin vertailu ja tulkinta.

Kuulustelija odottaa ennen kaikkea, että esseen kirjoittaja keskittyy olennaiseen ja pysyy aiheessa. Hän olettaa, että essee perustuu lähdeteosten perusteelliseen ja kriittiseen lukemiseen ja että essee on johdonmukaisesti argumentoitu sekä sujuvasti ja selkeästi esitetty.

Koska esseen kirjoittajalta edellytetään omia ajatuksia ja argumentteja, tulee jo esseen lähdemateriaalia lukea arvioivasti ja kriittisesti. Kaikki lähdeteoksissa esitetty ei välttämättä ole olennaista esseen kannalta eikä kaikki mikä on painettu kirjaan ole välttämättä totta ja oikein.

Aina ei esseen kirjoittajalle anneta valmista otsikkoa, joka ohjaisi kirjoitelman kulkua. Jos kehotus "Lukekaa nämä teokset ja kirjoittakaa niiden pohjalta essee" tuntuu vaikealta toteuttaa, kannattaa aloittaa tekemällä luettavasta materiaalista referaatti. Referaattia apuna käyttäen voit ryhtyä arvioimaan lukemaasi. Pohdi keskeisiä käsitteitä ja niiden määrittelyä, teoksen tavoitteita, teoreettista pohjaa, arvomaailmaa, pääväittämiä ja niiden perusteluja.

Esseen tulee olla rakenteeltaan selkeä ja johdonmukainen. Se kannattaa rakentaa kolmiosaiseksi, jolloin ensimmäiseksi tulee johdantojakso, sitten kehittelyjakso ja viimeiseksi päätäntö eli yhteenvetojakso.

Johdannossa tulee olla lukijan kiinnostuksen herättävä aloitus sekä aiheen ja käsittelyjärjestyksen ilmoittaminen. Kehittelyosa on se, missä otsikon aihetta varsinaisesti käsitellään: kuvaillaan, analysoidaan, vertaillaan, arvioidaan. Jos otsikko on sellainen, että se vaatii vastaukseksi joko kyllä tai ei, kysymystä tarkastellaan dialektisesti sekä myönteisestä että kielteisestä näkökulmasta, jotta toinen vaihtoehto voitaisiin perustellusti sulkea pois. Väitteiden tueksi esitetään perusteluja ja havainnollisia esimerkkejä. Jos esseen otsikkona on kysymys, yhteenvetojaksossa esitetään siihen perusteltu vastaus, jota on kehitelty keskimmäisessä osassa.

Hyvä tapa arvioida itse esseen sisältöä ja rakennetta on lukea se läpi kappale kerrallaan ja kysyä itseltään jokaisen kappaleen kohdalla, mikä on kappaleen pääasia. Voit testata kappaletta yrittämällä tiivistää sen yhteen virkkeeseen. Näin saat selville sen, mitä olet todella kirjoittanut. Se voi nimittäin yllättävästi poiketa siitä, mitä olet aikonut kirjoittaa.

Esseen kirjoittajan muistilista

Tenttivastaus

Tenttivastaus on yleensä esseetä lyhyempi kirjoitelma, kurssimateriaalin systemaattisen kertauksen tulos. Tenttivastauksen onnistuminen riippuu välittömästi siitä, miten hyvin opiskelija pystyy kirjoittamaan selkeitä ja hyvin perusteltuja esseitä. Näin ollen kaikki, mitä edellisellä sivulla esitettiin esseen kirjoittamisesta, pätee myös tenttivastauksen kirjoittamiseen.

Tenttikysymysten otsikot ovat samankaltaisia kuin esseiden, joskaan ne eivät vaadi rajoitetun kirjoittamisajan vuoksi yhtä laajaa ja huolellista käsittelyä kuin esseissä. Tenttikysymyksissä opiskelijaa kehotetaan esimerkiksi luettelemaan, kuvailemaan, analysoimaan, vertailemaan, määrittelemään, selittämään, arvioimaan, kritisoimaan tai päättelemään. Olennaisen osan tenttivastausta muodostaa tentittävien teosten oivaltava ja arvioiva referointi.

Tentissä menestyäkseen opiskelijalla tulee myös ns. metakognitiivisia taitoja eli kykyä ymmärtää omaa tiedonkäsittelyprosessia. Kuten esseen laatiminen, tenttiin valmistautuminen ja tenttivastauksen kirjoittaminen vaativat joka vaiheessa kykyä arvioida itse omaa työskentelytapaa ja työn tuloksia. Jokaisesta tenttitilanteesta voi oppia jotain hyödyllistä seuraavaa varten. Itselleen voi esittää vaikka seuraavanlaisia kysymyksiä:

  • Kuinka tehokkaasti luin tenttikirjoja?
  • Kuinka tehokkaasti tein muistiinpanoja?
  • Kuinka paljon aikaa käytin tenttikysymyksen analysointiin ja tenttivastauksen suunnitteluun?
  • Kuinka paljon käytin aikaa tenttivastauksen kirjoittamiseen?

Tentin suorittaminen on siis monivaiheinen prosessi, jota tulee tentin jälkeen arvioida sekä kokonaisuutena että osina. Vain siten voi selvittää, tulisiko jotain tehdä seuraavalla kerralla toisin.

Tenttivastauksen kirjoittajan muistilista


 

Opiskelijablogi

Ajankohtaista

Lisätietoa muualta