Opintojen suunnittelu Avoimessa yliopistossa ja yhteistyöoppilaitoksessa

Miten suunnittelu etenee Avoimessa yliopistossa?

Avoimen yliopiston opintojen suunnittelu tapahtuu tiiviissä yhteistyössä ainelaitosten ja tiedekuntien kanssa. Opintojen suunnittelu käynnistyy usein siten, että koulutussuunnittelija ottaa yhteyttä ainelaitokselle ja sopii ainelaitoksen kanssa mm. seuraavista asioista:

• mitkä ovat ko. oppiaineen tutkintovaatimukset
• ketkä voivat opettaa ko. oppiaineen opintoja
• millaisia suoritusmuotoja opintoihin voi kuulua

Avoimen yliopiston koulutussuunnittelijan yksi keskeinen tehtävä on rakentaa opintokokonaisuuksista ja yksittäisistä opintojaksoista nimenomaan aikuisopiskelijalle soveltuvat ja mielekkäät opinnot. Samanaikaisesti koulutussuunnittelija pohtii niitä reunaehtoja, joita opintojen toteuttaminen esim. yhteistyöoppilaitoksessa edellyttää.  Kun tutkintovaatimukset on selvitetty, Avoimen yliopiston koulutussuunnittelija ottaa yhteyttä opettajiin ja keskustelee opettajien kanssa opintojen yksityiskohtaisemmista toteutustavoista.  Tämän jälkeen koulutussuunnittelija on usein vielä yhteydessä oppilaitokseen ja keskustelee oppilaitoksen yhteyshenkilön kanssa siitä, miten opinnot tullaan oppilaitoksessa toteuttamaan ja millaisia kustannuksia opinnoista oppilaitokselle aiheutuu. 

Suunnittelun seuraavassa vaiheessa opinto-ohjelmat toimitetaan tiedekuntien ja ainelaitosten hyväksytettäviksi. Kaikki opinnot hyväksytetään aina ao. tiedekunnassa ja/tai ainelaitoksella. Hyväksyttämiskäytännöt eri tiedekunnissa voivat olla hyvinkin erilaisia ja näin myös se aika, mikä opintojen hyväksyttämiseen menee, vaihtelee tiedekunnittain ja oppiaineittain. Sen jälkeen kun virallinen hyväksyttämispäätös ainelaitokselta tai tiedekunnasta on saatu, opinto-ohjelmat voidaan julkistaa Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelussa ja opintoihin ilmoittautuminen voi alkaa.

Vinkkejä opintojen suunnitteluun yhteistyöoppilaitoksessa

Tarvelähtöisyys ja alueellinen koordinointi

Alueellisten koulutustarpeiden selvittäminen on haasteellinen tehtävä, joka onnistuu parhaiten laajapohjaisella alueellisella yhteistyöllä, jolloin esim. koulutustarvekyselyt ja -kartoitukset on helpompi toteuttaa. Koulutustarjontaa on hyvä suunnitella yhteistyössä paitsi alueen muiden oppilaitosten, myös alueen julkisorganisaatioiden, yritysten, kansalaisjärjestöjen sekä muiden paikallisten asiantuntijoiden kanssa.

Yleensä on hyvä sopia etukäteen oppilaitosten välisestä työnjaosta opintojen järjestämisessä. Monilla alueilla oppilaitokset kokoontuvat suunnitteluvaiheessa koordinaatiokokouksiin. Joillain alueilla on nimetty koordinaatiotaho (esim. yliopistokeskus, koordinaatio-opisto tms.), joka kutsuu oppilaitokset koolle pohtimaan alueen koulutustarjontaa, sopimaan työnjaosta sekä opintojen yhteismarkkinoinnista. Avoimen yliopiston aluevastaavat osallistuvat pyydettäessä mielellään tällaisiin alueellisiin suunnittelukokouksiin.

Opinnot yhteisopetuksena

Yhteissuunnittelun ja -markkinoinnin lisäksi alueellinen yhteistyö myös opintojen järjestämisessä on usein järkevää. Näin voidaan välttää liian pienistä opetusryhmistä johtuvat opintojen peruuntumiset ja säästetään opetuskustannuksissa.

Hyviä yhteisopetuskäytäntöjä löytyy eri puolilta maatamme. Esimerkkinä HY:n kasvatustieteen perusopinnot, joita on järjestetty useana vuonna Lovisa medborgarinstitutin, Borgå medborgarinstitutin ja Sibbo medborgarinstitutin yhteistyönä. Tässä mallissa opiskelijat ilmoittautuvat lähiopistoonsa ja kokonaisuuden opintojaksojen opetus järjestetään vuorotellen kussakin oppilaitoksessa.

Yhteisopetusta on järjestetty hyvin erilaisin työnjaollisin ratkaisuin eikä Avoimen yliopiston puolelta voida ohjeistaa, millainen työnjaollinen ratkaisu sopii parhaiten mihinkin tilanteeseen. Tärkeää kuitenkin on, että työnjako osapuolten kesken on selvä ja käytännöt ovat yhdenmukaiset. Tärkeää on myös, että opiskelijoille ja opettajille tiedotetaan riittävän selkeästi, kuinka heidän tulee eri tilanteissa toimia.

Yhteisopetusta järjestettäessä on syytä sopia selkeä työnjako opistojen kesken ainakin seuraavissa asioissa:

• onko olemassa koordinaatiotaho vai toimivatko opistot työnjaollisesti tasaveroisina kumppaneina
• mikä opisto on yhteydessä Avoimeen yliopistoon, ts. hakee opetuksen järjestämisluvan ja toimii suunnittelun yhteistyökumppanina Avoimen yliopiston suuntaan (vai toimivatko kaikki)
• miten markkinointi hoidetaan ja millä työnjaolla
• mikä taho vastaa missäkin tapauksessa opiskelijoiden neuvonnasta ja opiskelijoille tiedottamisesta
• missä eri kurssien opetus järjestetään
• mikä taho varaa tilat, hoitaa vahtimestaripalvelut, kopionnin yms.
• mikä taho on ennalta yhteydessä opettajiin
• mikä taho rekrytoi tuutorin ja miten tuutorointikustannukset jaetaan (monimuoto-opinnot)
• mihin opiskelijat ilmoittautuvat: lähiopistoonsa vai mahdolliseen koordinaatio-opistoon
• kuinka opiskelijamaksut jaetaan, jos opiskelijat ilmoittautuvat koordinaatio-opistoon
• miten opetuskustannukset (opetuspalkkiot sekä opettajan matka- ja majoituskulut) jaetaan: esim. kurssikohtaisesti vai kokonaiskustannukset opistojen määrällä jaettuna tai opistojen opiskelijamäärien suhteessa
• mikä taho maksaa kunkin kurssin opetuspalkkiot ym. kulut opettajalle
• millainen on työnjako liittyen tentti- ja oppimistehtäväkäytäntöihin.