Muistiinpanojen tekeminen

Muistiinpanot auttavat luomaan kokonaiskuvan opiskeltavasta asiasta ja toimivat kertaamisen apuna. Luentomuistiinpanot palauttavat mieleen pitkänkin luentosarjan aikana esitettyjä asioita. Kirjallisuudesta tehdyt muistiinpanot puolestaan toimivat apuna silloin, kun kertaat asioita tenttiä varten.

Luentoa kuunnellessa ei välttämättä ehdi - eikä tarvitse - kirjoittaa kokonaisia lauseita. Yleensä luennoitsija painottaa puheessaan tärkeitä asioita äänensävyllään, toistaa ne tai kirjoittaa kalvolle ja helpottaa sillä tavoin pääasian hahmottumista.

Luentomuistiinpanoja voi tehdä monella tavalla, perinteisesti ranskalaisin viivoin tai ns. ajatuskarttana, joka on muistiinpanojen tekemistä visuaaliseen muotoon.

Muistiinpanojen aakkoset

A. Jos tiedät luennon aihepiirin etukäteen, voit valmistautua luentoon miettimällä mitä tiedät aiheesta ja mitä uutta haluaisit tietää.

B. Varaa sopivat välineet muistiinpanojen tekemiseen. Käytä riittävän suurta vihkoa tai lehtiötä ja kynää, jolla tulee selkeä jälki.

C. Keskity kuuntelemaan aktiivisesti. Älä kirjoita niin paljoa, ettet ehdi ajatella.

D. Kirjoita lyhyesti ranskalaisin viivoin luennoitsijan painottamat pääasiat ja tärkeät käsitteet. Älä kirjoita pitkiä, monisanaisia lauseita suoraan luennoitsijan puheesta.

E. Merkitse asiat omiksi kokonaisuuksikseen ja erota pää- ja alakohdat havainnollisesti, jotta voit helposti hahmottaa asioiden väliset suhteet ja hierarkian. Kirjoita riittävän väljästi, jotta voit myöhemmin tarvittaessa täydentää tietoja.Yritä pitää käsialasi luettavana.

F. Havainnollisuuden ja ajansäästön vuoksi voit käyttää myös symboleja ja lyhenteitä:
-> mistä seuraa, että ...
salaman kuva: kritiikkiä
>< vastakohtana edelliselle
(<-) vertaa aiempaan
E1: esimerkkitapaus 1

G. Keksi itse omia symboleita! Muistiinpanot ovat itseäsi varten, joten ne voivat olla persoonalliset.

H. Voit kirjata lyhyesti myös omia kysymyksiäsi ja pohdintojasi. Erota kuitenkin, mitkä asiat ovat luennoitsijan puheesta ja mikä on omaa pohdintaasi.

I. Älä turhaan yritä kopioida muistiinpanoihisi luennoitsijan esittämiä kuvioita tai kaavioita, vaan kirjoita olennainen informaatio muistiin muutamalla sanalla.

J. Jos olet epävarma jonkin aihekokonaisuuden otsikosta tai jos jokin asia jää epäselväksi, kysy asiaa saman tien luennoitsijalta.

K. Käy muistiinpanosi läpi mielellään heti luennon jälkeen. Silloin on helppo lisätä puuttuvia asioita tai selventää merkintöjä - myöhemmin se on paljon vaikeampaa. Testaa, saatko muistiinpanojesi avulla kerrattua luennon oleellisimmat asiat.

Esimerkki muistiinpanoista

Ajatuskartta

Ajatuskartta (mind map) tarkoittaa piirroksen laatimista avainsanoista, jotka liitetään yhteen erilaisilla viivoilla, väreillä tai kuvioilla. Se on yhden sivun kokoinen hierarkinen kartta, jota seuraamalla pääasia muuttuu sarjaksi alakohtia. Sillä voit periaatteessa korvata usean sivun muistiinpanot tai käyttää sitä perinteisten muistiinpanojesi rinnalla karttana, josta muistat helpommin kokonaiskuvan ja asiayhteydet.

Ajatuskartan aakkoset:

A. Varaa riittävän suuri paperi (esim. A3) ja erikokoisia ja -värisiä kyniä.

B. Lähde liikkeelle paperin keskeltä eli kirjoita aihe (lähtökäsite) keskelle paperia isosti ja erottuvasti ja ympyröi tai laatikoi se.

C. Piirrä tai kuvaa aihetta eteenpäin keskellä olevan pääkohdan ylä- tai alapuolelle tai käytä koko paperia hyväksesi niin, että kirjaat pääkohdan ympärille asioita.

D. Piirrä viivoja keskellä olevasta pääkohdasta ulospäin. Älä käytä liian suurta mittakaavaa, jotta kaikki olennaiset asiat mahtuvat paperille.

E. Jokaisella piirtämälläsi viivalla tulee olla yhtymäkohta keskikuvioon tai johonkin toiseen viivaan.

F. Kirjoita viivojen päälle avainsanoja tai piirrä kuvia tai selkiyttäviä symboleja. Älä käytä lauseita vaan pyri lyhyisiin sanoihin.

G. Jos tarvitset johonkin kohtaan enemmän lisähuomautuksia, voit tehdä ne esim. kartan reunaan ja varustaa ne nuolella tai viittauksella kyseiseen kohtaan.

H. Käytä erilaisia viivoja ja värejä korostamaan tärkeitä asioita, asialiitoksia tai asioiden välistä tärkeysjärjestystä.

Esimerkki ajatuskartasta