Opiskelun sanasto

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

Valitse sanan alkukirjain listasta.

Abstrakti
Tieteellisen kirjoituksen tiivistelmä

Aikuiskoulutus
Aikuisille järjestettyä koulutusta, joka voi olla tutkintoon johtavaa, täydennyskoulutusta tai harrastusopintoja.

Ainelaitos/laitos
Yliopistojen tiedekunnat jakautuvat ainelaitoksiin, jotka järjestävät oman tieteenalansa opetusta ja tutkimusta. Ainelaitokset vastaavat myös avoimen yliopisto-opetuksen sisällöistä.

Aineopinnot
Aineopinnoissa syvennetään perusopintojen antamaa oppiaineen sisältötietoa sekä keskeisten käsitteiden, teorioiden ja tutkimusmenetelmien tietoutta. Aikaisemmin käytettiin myös nimitystä cum laude. Aineopintojen opintokokonaisuus on laajuudeltaan 35-55 op. Ennen aineopintoja on suoritettava perusopintojen opintokokonaisuus (25 op).

Alkukuulustelu
Joissain oppiaineissa opiskelijat valitaan aineopintoihin ennen opintojen alkua järjestettävän kirjatentin perusteella.

Approbatur
Perusopintokokonaisuudesta aiemmin käytetty nimitys.

Arvosanan määräytyminen
Eri opintojaksojen arvostelun kriteerit määrittelee opintojakson opettaja. Jaksot arvostellaan joko asteikolla hyväksytty/hylätty tai numeroasteikolla 0–5 (0 = hylätty, 1 = välttävä, 2 = tyydyttävä, 3 = hyvä, 4 = kiitettävä, 5 = erinomainen). Opintokokonaisuuden arvosana lasketaan opintojaksojen perusteella. Laskutapa vaihtelee oppiaineittain. Useimmiten kokonaisarvosana on keskiarvo opintojaksojen arvosanoista opintopistemäärän mukaan painotettuna. Lisätietoja opintojen arvioinnista

Avoimen yliopiston väylä
Avoimen yliopiston väylä tarkoittaa sitä, että opiskelija voi pyrkiä perustutkinto-opiskelijaksi yliopiston joihinkin tiedekuntiin avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella. Valintaperusteet, hakuajat ja muut kriteerit vaihtelevat tiedekunnittain. Lisätietoa väylästä

Avoin korkeakoulu
Korkeakoulujärjestelmä muodostuu yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Molemmat järjestävät avointa korkeakouluopetusta. Yliopistoissa nimityksenä on
Avoin korkeakoulu tai Avoin yliopisto, ammattikorkeakouluissa avoin AMK.

Avoin yliopisto
Opintojärjestelmä, joka antaa mahdollisuuden osallistua yliopistojen opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen pohjakoulutuksesta riippumatta. Sen avulla pyritään lisäämään koulutuksellista ja alueellista tasa-arvoa sekä kansalaisten mahdollisuuksia itsensä monipuoliseen kehittämiseen. Suomessa 15 yliopistoa järjestää avointa yliopisto-opetusta.
( alkuun )

Cum laude approbatur
Aineopintokokonaisuudesta aiemmin käytetty nimitys.

Dosentti
Yliopistosta dosentin viran eli dosentuurin saanut henkilö, joka voi opettaa yliopistossa sivutoimisesti. Dosentille voidaan antaa myös muita alansa tutkimukseen kuuluvia tehtäviä. Dosentuurin hakijalta vaaditaan korkeaa tieteellistä pätevyyttä ja hyvää opetustaitoa. ( alkuun )

Elinikäinen oppiminen
Kaikki elämän aikana aloitettu oppimistoiminta, jonka tavoitteena on parantaa ammattitaitoa, tietoja ja osaamista sekä edistää henkilökohtaisten toiveiden toteutumista, aktiivista kansalaisuutta, sosiaalisia taitoja ja/tai työllistettävyyttä.

Erillislaitos
Yliopiston tiedekuntiin kuulumaton laitos. Erillislaitos voi olla tutkimukseen keskittyvä laitos tai tarjota keskitetysti palveluja eri tiedekunnille, esim. kielikeskukset. Helsingin yliopiston Avoin yliopisto on yliopiston erillislaitos.

Essee
Essee on tietystä aiheesta kirjallisuuden pohjalta laadittu kirjoitelma; esimerkiksi oppimistehtävät ovat usein esseemuotoisia. Lisätietoa esseestä

Etäopiskelu
Opiskelumuoto, joka on ajan ja paikan suhteen joustava. Etäopiskeluun liittyy usein tieto- ja viestintätekniikan käyttö, esimerkiksi monimuoto- ja verkko-opiskelu ovat etäopiskelua.

Harjoituskurssit ja harjoitustyöt
Joihinkin opintoihin liittyy harjoituskursseja esim. laboratoriossa, jolloin opittua sovelletaan käytännössä. Joidenkin opintojaksojen suorittamiseen voi liittyä harjoitustyö, joka yleensä on kirjallinen työ.

HOPS
Henkilökohtainen opintosuunnitelma. Avoimen yliopiston verkkopalvelussa on HOPS-lomake, joka on kaikkien opiskelijoiden käytettävissä opintojen suunnittelun työvälineenä.

HY
Helsingin yliopisto.

Hyväksilukeminen
Jos opiskelija on suorittanut aikaisemmin muiden opintojen yhteydessä saman tai samansisältöisen opintojakson, jota nyt opiskelee Avoimessa yliopistossa, hän voi hakea korvaavuutta. Lisätietoa korvaavuudesta

Ilmoittautuminen
Opiskelijat otetaan avoimiin yliopisto-opintoihin useimmiten ilmoittautumisjärjestyksessä. Joihinkin aineopintoihin opiskelijat valitaan alkukuulustelun perusteella. Ilmoittautuminen syksyllä alkaviin opintoihin käynnistyy yleensä elokuussa, kevätlukukaudella alkaviin opintoihin marraskuussa ja kesäopintoihin huhtikuussa. Ilmoittautumisohjeet löytyvät opinto-ohjelmista. Ks. myös opinto-ohjelma. Lisätietoa ilmoittautumisesta

ISBN/ISSN
Kirjan/sarjan kansainvälinen standardinumero.

Itsenäinen työskentely
Kaikkiin opintojaksoihin liittyy itsenäistä työskentelyä vaikka sitä ei ole erikseen mainittu. Itsenäinen työskentely voi olla kirjallisuuden tai luentomuistiinpanojen lukemista, harjoitusten tekemistä tai esseiden kirjoittamista. Itsenäisen työskentelyn määrän voi päätellä opintopiste- ja opetustuntien määrästä. ( alkuun )

Julkaisutiedot
Teoksen julkaisija, asiasanat, ISBN-tunnus ym.

Kandidaatin tutkinto
Alempi korkeakoulututkinto, joka on laajuudeltaan 180 op. Avoimessa yliopistossa voi suorittaa mm. perus- ja aineopintoja, mutta ei tutkintoa. Tutkintorakenne

Kevyttunnus
Helsingin yliopiston verkon käyttäjätunnus, jolla voi kirjautua joihinkin yliopiston tunnistamista vaativiin järjestelmiin, esim. elektronisia aineistoja sisältävään NELLI-portaaliin ja Moodle-oppimisympäristöön. Lisätietoa kevyttunnuksesta

Kieliopinnot
Yliopistotutkintoihin kuuluu pakollisena äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen opintoja. Kieliopinnot sisältyvät kandidaatin tutkintoon.

Kirjallisuuskuulustelu/kirjatentti
Kirjallinen tentti, johon vastataan opintojaksoon kuuluvan kirjallisuuden pohjalta. Avoimessa yliopistossa tenttiin on ilmoittauduttava etukäteen. Lisätietoa tenteistä

Korvaavuus
Jos opiskelija on suorittanut aikaisemmin muiden opintojen yhteydessä saman tai samansisältöisen opintojakson, jota nyt opiskelee Avoimessa yliopistossa, hän voi hakea korvaavuutta. Lisätietoa korvaavuudesta

Koulutussuunnittelija
Avoimessa yliopistossa koulutussuunnittelija pitää yhteyttä yliopiston ainelaitoksiin ja opettajiin. Koulutussuunnittelija vastaa opintojen suunnittelusta, opetusjärjestelyistä ja oppiaineeseen liittyvästä kehittämistyöstä yhdessä opettajien kanssa. Nimike 1.1.2009 asti suunnittelija.

Kuulustelu eli tentti
Kirjallinen tentti, jossa opiskelija vastaa luentojen ja/tai kirjallisuuden pohjalta. Kirjallisuuskuulustelu perustuu opintojakson kirjallisuuteen. Avoimessa yliopistossa tenttiin on ilmoittauduttava etukäteen. Lisätietoa tenteistä, lisätietoa tenttiin ilmoittautumisesta

Käsikirjasto
Kirjaston hakuteokset, joita ei voi lainata. (alkuun)

L
Luennoista yleisesti käytettävä lyhenne, esimerkiksi L 24 t tarkoittaa 24 tunnin luentosarjaa. Lisätietoa luennoista

Laitos/ainelaitos
Yliopiston tiedekunnat jakautuvat ainelaitoksiin, jotka järjestävät oman tieteenalansa opetusta ja tutkimusta yliopistossa (esim. sosiaalitieteiden laitos, biotieteiden laitos).

Laudatur
Vanha nimitys syventävien opintojen kokonaisuudelle.

Lehtori
Lehtori opettaa yliopistossa ja ohjaa opiskelijoita heidän opinnoissaan.

Loppukoe
Yleensä kirjallinen tentti, jossa opiskelija vastaa opetuksen ja/tai kirjallisuuden pohjalta.

Luentokuulustelu/luentotentti
Kurssin luentojen ja luentomateriaalin pohjalta pidettävä kirjallinen tentti. Lisätietoa tenteistä

Lukuvuosi
Yliopiston lukuvuosi alkaa 1.8. ja päättyy 31.7.

Lähiopetus
Opettaja opettaa ryhmää paikan päällä luokkahuoneessa. Lähiopetuksessa opinnot koostuvat pääasiassa luento-opetuksesta, harjoituksista ja seminaareista. Lisäksi opintoihin liittyy itsenäistä työskentelyä, kirjallisuuden lukemista sekä tenttejä. Opintoihin voi kuulua myös verkkotyöskentelyä. Lisätietoa lähiopetuksesta ( alkuun )

Maisterin tutkinto
Ylempi korkeakoulututkinto, joka suoritetaan kandidaatin tutkinnon jälkeen. Maisterin tutkinnon laajuus on 120 op. Avoimessa yliopistossa ei voi suorittaa kandidaatin eikä maisterin tutkintoa. Tutkintorakenne

Monimuoto-opinnot
Opiskelumuoto, jossa opinnot koostuvat lähi- ja etäopiskelusta ja jossa opiskelijan itsenäisen työn osuus korostuu. Opetus on pääasiassa etäopetusta (verkko-opetus, oppimistehtävät, tentit). Monimuoto-opinnoissa hyödynnetään monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikkaa. Olennaisena osana on paikallisen tuutorin ohjaama opintoryhmätyöskentely. Lisätietoa monimuoto-opinnoista

Nimeke
Kirjan tai muun teoksen nimi.

Opetuksen toteuttaja
Avointa yliopisto-opetusta toteuttavat Avoimen yliopistojen omien toimipisteiden lisäksi yhteistyöoppilaitokset, mm. kansalais- ja työväenopistot, kansanopistot ja kesäyliopistot ympäri Suomea. Opetuksen toteuttajan tiedot löytyvät opinto-ohjelmista.

Opintojakso
Opintojen suorittamisen perusyksikkö eli yhtä asiakokonaisuutta käsittelevä kurssi. Opintojakso voi koostua luennoista tentteineen, ryhmätyöskentelystä tai pelkästä kirjallisuustentistä. Opintojaksojen suoritustavat vaihtelevat: esim. osan tenttikirjoista voi suorittaa luentokurssilla tai seminaarilla. Opintojakson nimi kertoo sisällön ja opintopistemäärä kuvaa laajuutta.

Opintojen ohjaus
Opintojen ohjauksesta vastaavilta koulutussuunnittelijoilta saa tietoa opiskelusta avoimessa yliopistossa, oppiaineista ja opetusmuodoista. He auttavat opintosuunnitelman tekemisessä ja neuvovat, miten voit kehittää omia opiskelutaitojasi.

Opintokokonaisuus
Koostuu kahdesta tai useammasta opintojaksosta, jotka muodostavat kokonaisuuden esim. jonkun tieteenalan perusteista. Perusopintokokonaisuuden laajuus on 25 op, aineopintokokonaisuuden laajuus on 35-55 op. On myös olemassa tiedekuntarajat ylittäviä, monitieteisiä tai erillisiä opintokokonaisuuksia, esim. elämänkatsomustiedon opintokokonaisuus.

Opintomaksu
Avoimet yliopisto-opinnot ovat opiskelijalle maksullisia. Maksu vaihtelee opintojen laajuuden ja opetuksen järjestäjän mukaan. Opintomaksut löytyvät opinto-ohjelmista.
Lisätietoa maksuista

Opinto-oikeus
Opinto-oikeus merkitsee oikeutta suorittaa tietty opintojakso tai opintokokonaisuus. Avoimessa yliopistossa opinto-oikeus myönnetään niiden opintojen ajaksi, joihin olet ilmoittautunut. Opinto-oikeus alkaa ensimmäisestä opetuspäivästä ja päättyy noin kuukausi viimeisen tentin jälkeen. Pelkkinä kirjatentteinä suoritettavissa opintojaksoissa ja ylimääräisissä tenteissä opinto-oikeus on voimassa kyseisen tenttipäivän ja uusintapäivän ajan.

Opinto-ohjelma
Opinto-ohjelmassa kerrotaan miten, milloin ja missä opetus järjestetään. Opinto-ohjelmassa on ohjeet opintoihin ilmoittautumisesta sekä tiedot maksuista, suoritustavoista ja kirjallisuudesta. Opinto-ohjelmat löytyvät Avoimen yliopiston verkkopalvelusta ja valtakunnallisesta Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelusta.

Opintopiiri/-ryhmä
Pienryhmätyöskentelyä, jota ohjaa opettaja tai tuutori. Opintopiiriin osallistuminen on yleensä vapaaehtoista ja siihen on ilmoittauduttava etukäteen. Lisätietoa opintopiiristä

Opintopiste (op)
Ilmaisee opiskeltavan opintojakson työmäärän. Yksi opintopiste vastaa keskimäärin 27 tunnin työpanosta, mutta käytännössä yhden opintopisteen suorittamisen vaatima työmäärä voi vaihdella paljonkin, esim. opiskelijan valmiuksista riippuen.

Opintosuoritusote
Opintosuoritusotteessa näkyvät kaikki Helsingin yliopistossa ja Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa suoritetut opinnot. Lisätietoa opintosuoritusotteesta

Opintosihteeri
Opintosihteerit mm. neuvovat opetuksen käytännön järjestelyissä, rekisteröivät opintosuoritukset yliopiston opiskelijarekisteriin ja tekevät pyynnöstä todistuksen opintokokonaisuuden suorittamisesta. Vastaavia nimikkeitä 1.1.2009 asti: kurssisihteeri, koulutussihteeri.

Opintoviikko (ov)
Ennen lukuvuotta 2005-2006 opintojen vaatima työmäärä ilmaistiin opintoviikkoina. Yksi opintoviikko vastaa keskimäärin 40 tunnin työpanosta.

Oppimistehtävä
Sovittuun aikaan mennessä itsenäisesti tehtävä opintosuoritus, yleisimmin esseemuotoinen kirjoitelma. Lisätietoa kirjallisista tehtävistä

Opponointi
Opponointi tarkoittaa toisen opiskelijan opinnäytetyön (esim. seminaarityön tai tutkielman) vertaisarviointia. Opponentin tehtävänä on analysoida opinnäytetyötä asiasisällön, rakenteen, kielen yms. seikkojen perusteella asiallisesti ja rakentavasti.

Orientaatiotilaisuus
Ennen opintojen alkua järjestettävä tilaisuus, jossa kerrotaan opiskeluun liittyvistä keskeisistä käsitteistä ja Avoimen yliopiston opiskelukäytännöistä. Joissakin aineissa on opettajan tai tuutorin pitämä orientaatio, jossa kerrotaan yleisten käytäntöjen lisäksi oppiaineesta ja sen opiskelusta.
( alkuun )

Perusopinnot
Oppiaineen opinnot, joissa keskitytään oppiaineen ja tieteellisen tutkimuksen perusteisiin. Aikaisemmin käytettiin myös nimistystä approbatur. Perusopinnot ovat laajuudeltaan 25 op.

Perustutkinto-opiskelija
Yliopistossa kandidaatin tai maisterin tutkintoa suorittava opiskelija.

Praktikum
Opintojakso, jossa opiskelijalta vaaditaan aktiivista osallistumista, esimerkiksi esitelmän laatimista, ryhmäkeskusteluihin ja tutustumiskäynneille osallistumista.

Professori
Professorit ovat yliopistojen ylimpiä ja arvostetuimpia tutkijoita ja opettajia. Professoreilta vaaditaan tieteellistä pätevyyttä, opetustaitoa ja riittävää käytännön perehtyneisyyttä tehtäväalaan. Professori osallistuu tieteellisen tutkimuksen tekemiseen, ohjaa laitoksella tehtävää tutkimusta ja opettaa luennoilla ja seminaareissa.

Pääaine
Oppiaine, jota opiskelija on hyväksytty opiskelemaan yliopistoon. Kandidaatintutkinnossa pääaineesta on suoritettava perus- ja aineopinnot, maisterin tutkinnossa lisäksi syventävät opinnot ja pro gradu -tutkielma.

R
Ohjatuista harjoituksista yleisesti käytettävä lyhenne, esimerkiksi R 10 t tarkoittaa 10 tunnin harjoitusjaksoa. Lisätietoa ryhmäopetuksesta

Referaatti
Referaatti on tiivistelmä, jossa jonkin tekstin, esimerkiksi artikkelin tai kirjan olennaiset asiat kerrotaan omin sanoin. Lisätietoa referaatista ( alkuun )

Seminaari
Opintojakson työskentelytapa/suoritusmuoto, jossa harjaannutaan opettajan opastuksella tutkimustyöhön ja tieteelliseen keskusteluun. Seminaareissa kukin opintoryhmän jäsen valmistelee ja esittelee oman seminaarityönsä yhteisissä istunnoissa. Seminaarityötä tehdessä harjoitellaan lähdekirjallisuuden etsimistä, sen käyttöä ja lähdemerkintätapoja, tieteellisen tekstin kirjoittamista sekä keskustelemista ja argumentointia. Lisätietoa seminaarista

Sivuaine
Sivuaineet ovat korkeakoulututkintoon sisältyviä, pakollisia tai vapaavalintaisia aineita, joissa yleensä opiskellaan perus- tai aineopinnot. Sivuaineiden tulee olla tutkintoa tai ammatinvalintaa tukevia. Opiskelija valitsee yleensä 1-3 sivuainetta, jotka tukevat pääainetta ja opiskelijan uratavoitteita.

Sivutoiminen opiskelu
Esim. työn ohessa tapahtuva opiskelu, joka ei ole päätoimista. Sivutoimiseen opiskeluun ei yleensä saa opintososiaalisia etuuksia, kuten opintotukea. Avoimessa yliopistossa opiskelu on sivutoimista opiskelua.

Suunnittelija
Avoimessa yliopistossa suunnittelija pitää yhteyttä yliopiston ainelaitoksiin ja opettajiin. Suunnittelija vastaa opintojen suunnittelusta, opetusjärjestelyistä ja oppiaineeseen liittyvästä kehittämistyöstä yhdessä opettajien kanssa. Nimike 1.1.2009 alkaen koulutussuunnittelija.

Syventävät opinnot
Syventävät opinnot (laudatur -opinnot) antavat syvällisemmän kuvan opiskeltavasta aineesta ja valmiudet tutkielman tekemiseen. Syventävissä opinnoissa täydennetään aikaisempia opintoja ja opiskelija voi yleensä keskittyä johonkin tieteenalan osa-alueeseen. Päätavoitteena on kehittää opiskelijan kykyä itsenäisesti etsiä ja soveltaa tieteellistä tietoa. Opintoihin sisältyy tutkielma, jossa on tarkoitus osoittaa tieteenalan tutkimusmenetelmien, lähteiden käytön ja tieteellisen esitystavan hallintaa. Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa ei voi suorittaa syventäviä opintoja. ( alkuun )

Tentti
Kirjallinen kuulustelu, jossa voidaan tenttiä luennot ja/tai kirjallisuutta. Avoimessa yliopistossa tenttiin on ilmoittauduttava etukäteen. Lisätietoa tenteistä, lisätietoa tenttiin ilmoittautumisesta

Tiedekunta
Yliopisto jakautuu useampaa tiedekuntaan, esimerkiksi Helsingin yliopistossa on 11 tiedekuntaa. Tiedekunta koostuu yhdestä tai useammasta opetus- ja tutkimusalan laitoksesta, hallinnollisesta yksiköstä sekä laitoksille yhteisistä palveluyksiköistä. Tiedekunnat on nimetty yliopistokohtaisesti, joten eri yliopistojen tiedekuntien nimet eivät täysin vastaa toisiaan. Tiedekunnan nimi viittaa siihen tieteenalaan, minkä tutkimusta ja opetusta tiedekunnan laitoksissa toteutetaan.

Tiedekuntaneuvosto
Tiedekuntaneuvosto päättää mm. tutkintovaatimuksista, joihin yliopiston ja avoimen yliopiston opinnot perustuvat.

Todistus
Avoimessa yliopistossa suoritetuista perus- ja aineopintokokonaisuuksista saa pyynnöstä erillisen todistuksen. Muista opinnoista (esim. kieliopinnot ja muut yksittäiset opintojaksot) voi saada todistuksena maksuttoman opintosuoritusotteen. Lisätietoa todistuksista

Tutkinto
Nykyisessä tutkintojärjestelmässä yliopistossa suoritettava perustutkinto on kaksivaiheinen: ensin suoritetaan alempi korkeakoulututkinto (kandidaatti) ja sitten ylempi korkeakoulututkinto (maisteri). Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot ovat tieteellisiä jatkotutkintoja. Tutkintorakenne

Tutkintovaatimukset
Opinnot, jotka tutkinnon tai tietyn opintokokonaisuuden suorittamiseksi tarvitaan. Oppiainekohtaiset tutkintovaatimukset on koottu tiedekuntien opinto-oppaisiin ja ne löytyvät myös kunkin tiedekunnan omilta www-sivuilta. Avoimen yliopiston opintojen tutkintovaatimukset löytyvät Avoimen yliopiston opinto-oppaasta sekä www-sivuilta opinto-ohjelman yhteydestä.

Tuutori
Oppiaineen asiantuntija, opintojensa loppuvaiheessa oleva tai jo opintonsa päättänyt henkilö, joka auttaa yksittäisiä opiskelijoita ja ryhmiä opinnoissa, esimerkiksi vastaanotoilla ja opintoryhmäkokoontumisissa.

Tvt -opinnot
Tieto- ja viestintätekniikan opinnot.

Täydennyskoulutus
Perus- tai ammatillisen koulutuksen tai yliopistotutkinnon jälkeinen tutkintoa ja ammattitaitoa syventävä tai täydentävä koulutus.
( alkuun )

Verkkokokousympäristö
Joillakin Avoimen yliopiston kursseilla käytetään verkkokokousympäristöä (AC), jolloin opettaja luennoi verkon kautta ja opiskelija voi seurata luentoa omalta koneeltaan. Opiskelijat voivat osallistua työskentelyyn chatin avulla tai suullisesti, jolloin oheislaitteeksi tarvitaan kuuloke-mikrofoniyhdistelmä. Verkkokokousympäristössä tapahtuvia opiskelutilanteita varten annetaan kurssilla ohjeet ja varataan aikaa yhteyksien toimivuuden testaamiseen.

Verkko-opinnot
Verkko-opinnoissa opiskellaan internetin kautta verkko-oppimisympäristössä. Verkkokurssina voi suorittaa yksittäisen opintojakson tai useammasta kurssista koostuvan opintokokonaisuuden. Lisätietoa verkko-opinnoista

Välikoe
Välikuulustelu eli opintojakson osatentti, jossa opiskelija vastaa opetuksen ja/tai kirjallisuuden pohjalta.

Väylä
Avoimen yliopiston väylä tarkoittaa sitä, että opiskelija voi pyrkiä perustutkinto-opiskelijaksi yliopiston joihinkin tiedekuntiin avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella. Valintaperusteet, hakuajat ja muut kriteerit vaihtelevat tiedekunnittain. Lisätietoa väylästä

WebOodi
WebOodi on opiskelijan käyttöliittymä Helsingin yliopiston viralliseen opintosuoritusrekisteri Oodiin.

Yhteistyöoppilaitos
Aikuisoppilaitos, joka toteuttaa avointa yliopisto-opetusta yhteistyössä Avoimen yliopiston kanssa. Avoimen yliopiston yhteistyöoppilaitoksia ovat esim. kansalais- ja työväenopistot, kesäyliopistot ja kansanopistot ympäri Suomea. Yhteistyöoppilaitokset

Yleisopinnot
Tutkintoon pakollisina kuuluvia opintoja, joihin kuuluu ainakin kieliopintoja, tieto- ja viestintätekniikan opintoja sekä henkilökohtainen opintosuunnitelma. Yleisopintoihin voi pääaineesta riippuen kuulua myös esim. tilastotieteen tai filosofian kursseja.

Yliopisto
Yliopisto on korkeinta koulutusta ja sivistystä tarjoava laitos, jolla on vahva ja pitkälle autonominen rooli yhteiskunnassa. Yliopistot toimivat vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa ja edistävät tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Yliopistossa annetaan korkeinta tieteellistä opetusta ja tehdään tieteellistä tutkimusta eri tiedekuntien kautta. Yliopiston muodostavat opettajat ja opiskelijat, jotka ovat jakautuneet opintoaloittain tiedekuntiin.

Yliopistoja voidaan pitää maailman kaikkein vanhimpina toimivina instituutioina: vanhin, Bolognan yliopisto perustettiin yli 900 vuotta sitten ja kuuluisa Ateenan koulu, Sokrateen, Platonin ja Aristoteleen filosofisten pohdintojen tyyssija, on useiden tutkijoiden mielestä itse asiassa yliopiston varhainen alkumuoto. (alkuun )