Valtio-oppi

• Kuka päättää Suomen asioista?
• Miten valtaa käytetään Euroopan ja maailman tasolla?
• Miten valta kytkeytyy politiikkaan ja kansainvälisiin suhteisiin?
• Miten voin itse vaikuttaa kansalaisena, työelämässä, kansainvälisellä tasolla?
• Miksi epäkohtien poistaminen on niin hidasta, vaikka rahaa ja varallisuutta on enemmän kuin koskaan?

Valtio-opin täsmällinen määritteleminen on vaikeaa, mutta yleisesti katsotaan, että valtio-oppi on vallankäyttöä, hallitsemista, poliittista osallistumista ja järjestäytymistä sekä kollektiivisia ristiriitoja ja niiden sovittelua tutkiva yhteiskuntatiede.

Valtio-opin perusopintojen tavoitteena on antaa teoreettisesti jäsentynyt mutta empiiriseen aineistoon perustuva kuva poliittisista ja hallinnollisista rakenteista ja suhteista. Tällaisen realistista politiikkaa kuvaavan tietopohjan lisäksi valtio-opin peruskäsitteet ja koulukunnat laajentavat arkitietoa kriittiseen ja uuden tiedon tuottamisen suuntaan. Suomen poliittisen järjestelmän ja kulttuurin lisäksi opetuksen keskiöön nousee Euroopan unioni ja Suomen muuttuvat kansainväliset suhteet ja maailmanpolitiikka. Politiikan kameleonttimaisuus – sen riippuvuus tulkitsijasta ja ilmiön kulttuurisidonnaisuus – haastaa jo valtio-opin perusteita opiskelevaa.

Helsingin yliopistossa valtio-oppi jakaantuu kolmeen opintolinjaan: politiikan tutkimukseen, hallinnon ja organisaatioiden tutkimukseen ja maailmanpolitiikan tutkimukseen.

Miksi opiskelisin valtio-oppia?

Valtio-opin opinnot antavat yleisiä valmiuksia toimia tehokkaasti monen tyyppisissä tehtävissä. Tämä perustuu realistiseen yleiskuvaan poliittisen ja hallinnollisen toiminnan roolista kansallisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa. Tällainen tietämys on erityisen käyttökelpoista verkostoituvassa toimintatavassa, joka ylittää organisaatioiden, alueiden ja valtioiden rajoja ja jossa olennaista on kyky suuntautua uudelleen nopean muutoksen oloissa.

Valtio-opista valmistuneet ovat sijoittuneet valtionhallintoon sekä järjestöjen ja yritysten palvelukseen. Yleisiä tehtäviä ovat suunnittelu, johtaminen, tiedotus tai tutkimus mitä erilaisimmilla toimialoilla. Monet ovat sijoittuneet keskeisiin tiedotusvälineisiin sekä kansainvälisten järjestöjen ja EU:n tehtäviin.

Valtio-opin opinnot Avoimessa yliopistossa

Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa voi opiskella valtio-oppia yhteensä 60 opintopisteen verran. Opinnot koostuvat 25 opintopisteen laajuisista perusopinnoista ja 35 opintopisteen laajuisista, sivuaineopiskelijoiden tutkintovaatimusten mukaisista aineopinnoista.

Valtio-opin perusopintoja voi opiskella maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan, politiikan tutkimuksen linjan sekä hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan mukaisesti. Avoimessa yliopistossa aineopinnot järjestetään politiikan tutkimuksen linjan ja hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan mukaisesti.

Perusopinnot alkavat syksyisin, keväisin ja kesällä. Aineopinnot alkavat syksyisin. Kesällä on mahdollista opiskella yksittäisiä aineopintokursseja ja joskus myös aineopintokokonaisuus.

Useimmilla perusopintojen opintojaksoilla on mahdollista valita omaan elämäntilanteeseen sopiva opiskelutapa ja ajankohta: verkkokurssi tai lähiopetuksena toteutettava kurssi. Lähes kaikilla jaksoilla on valinnanvaraa myös kurssien ajankohdissa. Perusopinnot voi opiskella omassa tahdissa hitaamman tai nopeamman aikataulun mukaisesti. Perusopintojen opiskelu kestää keskimäärin yhden lukuvuoden. Aineopintojen opiskelu kestää myös keskimäärin yhden lukuvuoden.

Opinnot sisältävät englanninkielistä kirjallisuutta.

Lisätietoa

• Opinto-ohjelmat
• Tutustu erilaisiin opintopolkuihin (lkv. 2011–2012, pdf)
• Juha Hirvonen: Minun oppiaineeni
• Kysy oppiaineesta
• Lähiopetus
• Verkko-opinnot
• Vähintään maisteriksi - Anssi Ennevaaran haastattelu (HY, 1.6.2009)
• Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos/Yleinen valtio-oppi