Perinnöllisyystiede

Perinnöllisyystiede eli genetiikka on tieteenhaara, joka tutkii perinnöllisyyden lainalaisuuksia. Tutkimuskohteena voivat olla geenin toiminta ja rakenne, solu, yksilö, populaatio tai biologinen laji kokonaisuudessaan.

Genetiikka on tieteenä osa biologian kenttää, mutta sillä on laajalti sovelluksia mm. lääketieteessä, jalostuksessa sekä biotekniikassa. Varsinkin aivan viime vuosina perinnöllisyystiede on noussut vahvasti yleiseen tietoisuuteen muun muassa geeniruoan, siirtogeenisten eläinten sekä ihmisen perimän kartoittamisen ansiosta.

Miksi opiskelisin perinnöllisyystiedettä?

Genetiikka on ajan hermolla oleva tiede, joka kehittyy voimakkaasti. Se liittyy vahvasti elämän peruskysymyksiin ja -ilmiöihin, ja toisaalta potentiaalia sovelluksiin niin lääketieteessä kuin biotekniikassa on liki rajattomasti. Tulevaisuuden visioita ovat mm. geeniterapia, DNA-rokotteet ja kantasoluista tuotetut elimet.

Genetiikan tuntemusta tarvitaan myös perustutkimuksessa, aina solu- ja kehitysbiologiasta evoluutiotutkimukseen. Myös luonnonsuojelubiologiassa geneettinen tietämys on valttia.

Perinnöllisyystiede on keskeisessä asemassa nykyisessä biologiassa, ja sen merkitys jokapäiväisessä elämässä tulee vain kasvamaan. Jo siksikin genetiikkaa on hyvä osata. Perinnöllisyystiede käsittelee ihmeellistä ilmiötä, elämää, sen perustavimmalla tasolla. Juuri tämä tekee genetiikasta tärkeän ja huikean kiehtovan.

Perinnöllisyystieteen opinnot Avoimessa yliopistossa

Avoimessa yliopistossa voi opiskella perinnöllisyystieteen perusopinnot (25 op). Opintokokonaisuuden opiskelu Avoimessa yliopistossa kestää yhden lukuvuoden, ja uusi opintokokonaisuus alkaa yleensä syksyisin. Yksittäisiä perinnöllisyystieteen kursseja järjestetään usein kesäopetuksena ja joskus myös Avoimen yliopiston yhteistyöoppilaitoksissa.

Perinnöllisyystieteen opinnoissa joutuu hallitsemaan laajoja asiakokonaisuuksia ja huomattava osa alan kirjallisuudesta on englanninkielistä. Opiskelu edellyttää siis hyviä opiskelutaidollisia valmiuksia ja hyvää englanninkielen taitoa. Englanninkieliseen kirjallisuuteen on hyvä totutella jo alusta alkaen ja alan kirjallisuuteen perehtyminen auttaa myös luentojen seuraamista ja kokonaisuuksien hahmottamista.

Perinnöllisyystieteen opintoihin kuuluu hyvin paljon luento-opetusta, ja opintojaksot suoritetaan pääsääntöisesti tenttimällä. Perusopinnot alkavat biotieteiden perusteiden opiskelulla (Biotieteiden perusteet I ja II). Näillä opintojaksoilla hankitaan ne tiedolliset ja taidolliset valmiudet, joita tarvitaan myöhempien opintojaksojen opiskelussa. Muilla opintojaksoilla perehdytään tarkemmin mm. geenitekniikkaan ja ihmisgenetiikkaan. Perusopintoihin kuuluu myös kirjallisuuskuulustelu, jossa tentitään yksi perinnöllisyystieteen perusteos.

Lisätietoa

• Opinto-ohjelmat
• Kysy oppiaineesta
• Mendelistä nykyaikaan
• Perinnöllisyystiede Helsingin yliopistossa