Kehitysmaatutkimus

Yhteiskuntatieteellinen näkökulma kehitysmaihin

Kehitysmaatutkimuksen pyrkimyksenä on kehitysmaiden ongelmien ymmärtäminen, selittäminen ja ratkaisumahdollisuuksien etsiminen niihin. Ongelmia tarkastellaan teorian ja käytännön sekä historian ja nykypäivän kannalta.

Kehitysmaatutkimuksessa hyödynnetään ja yhdistellään useiden eri tieteenalojen - erityisesti yhteiskuntatieteiden - teorioita ja menetelmiä. Opetus on perinteisten tieteenalojen ja aluetutkimuksen näkökulmia yhdistävää ja ylittävää.

Kehitysmaatutkimuksen näkökulma on maailmanlaajuinen, vaikka se maantieteellisesti keskittyykin Aasian, Afrikan, Lähi-idän ja Latinalaisen Amerikan maihin. Maailmanlaajuinen näkökulma tuodaan yhteen kansallisen ja paikallisen kanssa.

Miksi opiskelisin kehitysmaatutkimusta?

Kehitysmaatutkimuksen opiskelu sopii niille, jotka haluavat löytää taustoja maailmanpolitiikan ja -talouden tapahtumille ja kehitykselle tai jotka työssään tarvitsevat perustietoja kehitysmaayhteiskunnista. Kehitysmaiden ja niiden erityispiirteiden tunteminen ovat myös olennainen osa meneillään olevaa globalisaatiokeskustelua.

Kehitysmaatutkimuksen opinnoissa etsitään vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:

• Miksi kehitysmaat ovat kehitysmaita? Miksi osa maailmaa on "kehittynyt" toisen osan "alikehittyessä"?
• Mitä on kehitys? Miten käsityksemme kehityksestä ovat muuttuneet ja muuttuvat? Onko köyhyyden vähentäminen kehitystä?
• Miten kehitysmaiden yhteiskunnat, valtiot, taloudet ja luonnonympäristöt toimivat?
• Mitkä ovat kehitysmaiden yhtäläisyydet ja erot? Mikä on kulttuurin ja uskonnon rooli kehitysmaissa?
• Miten kansainvälinen järjestelmä ja maailmantalous vaikuttavat kehitysmaihin ja mitä ns. globalisaatio merkitsee niille?
• Miten kehitysmaaongelmiin voidaan puuttua? Mitä vaihtoehtoja kehitysmailla on? Entä koko maailmalla?
• Miksi kehitysyhteistyötä tehdään? Kuinka se toimii? Mitä sen tuloksista ja vaikutuksista tiedetään?
• Millaista tietoa maailmanlaajuisten kehitysongelmien ratkomiseen tarvitaan? Mikä on tutkimuksen osuus kehityksessä?

Kehitysmaatutkimuksen opinnot Avoimessa yliopistossa

Kehitysmaatutkimusta voi opiskella Avoimessa yliopistossa 25 opintopisteen laajuiset perusopinnot lähiopetuksena tai verkko-opintoina. Kehitysmaatutkimuksen aineopinnot 35 op toteutetaan verkko-opintoina kahden vuoden kuluessa. Opinnot alkavat keväällä 2012.

Perusopintokokonaisuuden suorittaminen kestää yhden lukuvuoden lähiopetuksessa ja puolitoista vuotta verkko-opinnoissa. Opinnot alkavat pääsääntöisesti syksyisin. Kesäkaudella on tarjolla perusopinnot ja/tai yksittäisiä opintojaksoja.

Opetuksessa tarkastellaan kehitysmaita ja niiden ongelmia käsitteellisesti, teoreettisesti, empiirisesti ja historiallisesti. Perusopinnoissa tutustutaan

• kehitysongelmiin ja niiden kehitysmalleihin
• globaaleihin rakenteisiin ja niiden paikallisiin ilmenemismuotoihin
• kehityksen teorioihin ja niiden historiaan
• kehitysyhteistyöhön ja
• kehitysmaatutkimuksen menetelmäkeskusteluun.

Suuri osa opetuksesta on luento-opetusta tentteineen. Luentokurssiin saattaa liittyä myös esseen tai luentopäiväkirjan tekoa ja kirjatenttejä. Verkko-opinnoissa kuunnellaan ääniluentoja, keskustellaan verkossa, kirjoitetaan itsenäisesti luentopäiväkirjaa ääniluentojen ja kirjallisuuden pohjalta sekä osallistutaan verkkotenttiin. Kokonaisuuden eri opintojaksojen suoritustavat vaihtelevat.

Opinnoissa tarvitaan myös kykyä lukea ja ymmärtää englanninkielistä kirjallisuutta. Suomenkielistä kirjallisuutta on alalta vielä vaikea löytää.

Lisätietoa

• Opinto-ohjelmat
• Kysy oppiaineesta
• Hannu Kokko: Kokemuksia verkko-opiskelusta
• Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos
• Kehitysmaatutkimus Helsingin yliopistossa