Minun oppiaineeni: Kasvatustieteen yliopistonlehtori Erja Rusanen

Opinto-ohjelmissa on ilmoittautumisohjeet sekä tiedot opintojen sisällöistä, maksuista, ajoista, paikoista, toteuttajasta jne. Kuva: Päivi Leppänen

Proseminaarityö on opettajan ja opiskelijan yhteinen haaste

Kasvatustieteen yliopistonlehtori Erja Rusaselle tulee kesällä seitsemän vuotta täyteen Avoimessa yliopistossa. Hän opettaa sekä perus- että aineopintoihin kuuluvia kursseja ja ohjaa proseminaaritöitä.

Rusanen opettaa kasvatustiedettä sekä lähiopetuksena että niinkutsuttuna monimuoto-opetuksena. Monimuoto-opetus hyödyntää tänä päivänä voimakkaasti verkkoa. ”Verkon käyttö monimuodossa on uutta. Minulla on siitä erittäin hyvät kokemukset”, opettaja kehuu.

Verkon kautta voidaan myös kerätä palautetta opiskelijoilta. Avoimessa tullaan osana laatujärjestelmää kehittämään sähköinen opiskelijapalautejärjestelmä. ”Toivottavasti siitä syntyy sellainen väline, joka auttaa meitä kaikkia työssä”, Rusanen pohtii.

Opettamisen lisäksi Rusanen tutkii päivähoito- ja esiopetusikäisten opettamiseen liittyviä kysymyksiä. ”On sekä käytännön että teorian tasolla kiinnostavaa kuinka lapsen näkökulma ja aikuisen kasvatusvastuu sovitetaan yhteen”, hän kuvaa.

Proseminaarien ohjaaminen on opettajallekin antoisaa

Rusanen ohjaa Avoimessa yliopistossa kasvatustieteestä proseminaaritöitä kirjoittavia. ”Proseminaarityö on ensimmäinen akateeminen tutkimus ja se tehdään suhteellisen lyhyessä ajassa. Proseminaarin aikana pitäisi opiskelijan kuitenkin ottaa kaikki tutkimusprosessin osat haltuun”, hän kuvaa.

Prosessin aikana opitaan lähteiden käyttöä ja tutkimustaitoja, oman projektin suunnittelua ja hallitsemista sekä tietenkin akateemista kirjoittamista. ”Metodologiset taidot ovat opiskelijoilla jo passiivisessa hallinnassa, mutta proseminaaritöitä tehdessä ne otetaan aktiivisesti käyttöön”, Rusanen selittää.

Proseminaariryhmässä opiskelijoilla voi olla hyvinkin erilaiset taustat, mutta kurssin lopputaso eli vaatimukset ovat kuitenkin kaikille samat. Rusanen kertoo, että työelämässä jo olleet haluavat ottaa haastavia aiheita.

”Heillä on ammattitaitoa sekä käytännön kokemusta opettamisesta ja kasvattamisesta”, Rusanen toteaa ja kertoo antavansa aikuisten opiskelijoiden ottaa vastuuta omasta oppimisestaan. Ohjaajan tehtävä on kuitenkin toppuutella mahdottomat tutkimusasetelmat.

Itsetuntemus karttuu opiskellessa

Rusasen mukaan on hyvä asia, jos motivaatio kasvatustieteen opiskeluun lähtee halusta kehittää itseään ja kehittyä henkisesti. ”Elinikäisen oppimisen idea on minusta kiinnostuksen herättäminen opiskeluun. Kasvatustieteen kautta ihminen alkaa vähitellen tiedostaa muun muassa omia heikkouksiaan ja vahvuuksiaan aiempaa paremmin”, Rusanen kuvailee. ”Vähitellen opiskelija oppii ohjaamaan omaa oppimisprosessiaan missä tahansa asiassa ja saa samalla välineitä tämän prosessin kautta myös vaikuttamiseen yhteiskunnassa.”

Rusanen on itse innostunut ranskan opiskelemisesta. ”Se on todella hauskaa”, hän kertoo. Opiskella voi vaikka kuuntelemalla työmatkoilla autossa ranskalaista musiikkia ja tekstejä kielikorvan aktivoimiseksi. ”Kielen opiskelu on kuitenkin myös vaativaa ja aktiivista työskentelyä uusien ilmaisujen, sanaston ja kieliopin parissa”, hän muistuttaa.

Lisätietoa

(julkaistu 17.4.2008)

Ajankohtaista

Uutiset