Historia

Kohteena ihmisen toiminnan eri puolet

Historia tutkii menneisyyden ihmistä ja yhteiskuntaa, eikä historioitsijalle mikään inhimillinen ole vierasta. Tutkimuksen kohteita ovat politiikka, yhteiskunnalliset rakenteet, talous, kulttuuri, tiede ja taide, ajattelutavat, instituutiot, yhteisöjen elämä ja yksilöiden toiminta.

Kuvamme lähihistoriasta rakentuu omille kokemuksillemme. Historiantutkimuksen perustana sen sijaan ovat kaikki inhimillisen toiminnan jäljet eli lähteet: asiakirjat, muu kirjallinen aineisto, esineistö ja suullinen perinne. Tutkijan tehtävänä on punnita lähteiden luotettavuus ja todistusarvo, minkä jälkeen voidaan hahmottaa kokonaiskuva tutkittavasta ilmiöstä tai tapahtumasta.

Miksi opiskelisin historiaa?

Historiaa voi opiskella laajan yleissivistyksen hankkimiseksi. Maailmanpolitiikan kuviot, yhteiskunnan ja talouden kehitys tai nykykulttuuri avautuvat helpommin, jos on perillä asioiden aikaisemmista vaiheista, kehityslinjoista ja taustalla vaikuttaneista ajatustavoista. Taustojen tunteminen voi myös auttaa ymmärtämään eroavuuksia esimerkiksi eri kulttuurien tai instituutioiden välillä.

Historian opiskelu tähtää usein työhön opettajana, tutkijana, arkistoalalla, museoissa tai toimittajana. Yleissivistävän luonteensa vuoksi historian opinnot antavat valmiuksia myös muihin hyvin moninaisiin tehtäviin; opiskelijan omat kiinnostukset ja aktiivisuus ovat silloin avainasemassa.

Historian opetus Helsingin yliopistossa
Humanistisen tiedekunnan historian opinnot antavat laajan yleissivistyksen aina antiikista lähimenneisyyteen. Suomenkieliset historia-aineet on eroteltu maantieteellisesti Suomen ja Pohjoismaiden historiaan sekä yleiseen historiaan. Ruotsinkielistä opetusta varten on erillinen oppiaine (historia).

Helsingin yliopistossa historiaa voi opiskella myös valtiotieteellisessä tiedekunnassa yhteiskuntahistorian laitoksella, jonka opetus keskittyy poliittiseen historiaan sekä talous- ja sosiaalihistoriaan.

Historian opinnot Avoimessa yliopistossa

Avoimessa yliopistossa voi opiskella 25 opintopisteen laajuisen historian perusopintokokonaisuuden.

Perusopinnot ovat yhteiset Suomen ja Pohjoismaiden historialle sekä yleiselle historialle. Niissä tutustutaan maailmanhistorian sekä Suomen historian kehityslinjoihin sekä keskeisiin ongelmakohtiin. Perusopinnot perehdyttävät myös historiantutkimuksen käsitteistöön, luonteeseen ja kehitykseen. Opintokokonaisuuden suorittaminen kestää noin kolme lukukautta.

Minkälaista on historian opiskelu?

Keskeistä historian opiskelussa on luento-opetus, johon joskus liittyy harjoitustehtäviä, sekä tenttikirjallisuuden lukeminen. Joihinkin opintojaksoihin kuuluu opintoryhmätyöskentelyä. Opintoryhmätyöskentelyssä opiskelija laatii alustuksia tai kirjallisia esityksiä kurssiin liittyvästä kirjallisuudesta, ja niiden pohjalta käydään keskustelua.

Historian opiskelu edellyttää usein suurien sivumäärien lukemista. Opiskeluun sisältyy myös paljon kirjoittamista: tentteihin edellytetään esseemuotoisia, jäsenneltyjä vastauksia - joskus tentin vaihtoehtona tai lisänä on esseemuotoinen kirjallinen työ. Historian opiskelussa tarvitaan myös kielitaitoa: jo perusopintovaiheessa osa tenttikirjoista on englanninkielisiä.

Lisätietoa

• Opinto-ohjelmat
• Kysy oppiaineesta
• Filosofian. historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos
• Suomen ja Pohjoismaiden historia Helsingin yliopistossa
• Yleinen historia Helsingin yliopistossa