Minun oppiaineeni: Erityispedagogiikan lehtori Lotta Uusitalo-Malmivaara

Opinto-ohjelmissa on ilmoittautumisohjeet sekä tiedot opintojen sisällöistä, maksuista, ajoista, paikoista, toteuttajasta jne. Kuva: Päivi Leppänen

Erilaisuuden kohtaaminen keskeisenä asiana

Erityispedagogiikan lehtori Lotta Uusitalo-Malmivaara. Kuva: Ulla Jokila.

”Ihmisten ominaisuudet ovat erilaisilla jatkumoilla, ja rajojen määrittely on meistä itsestämme kiinni”, toteaa Avoimen yliopiston erityispedagogiikan lehtori Lotta Uusitalo-Malmivaara. ”Ei ole olemassa ”erityislapsia” ja ”tavallisia”, vaan jokaisella on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Se, voidaanko ns. erityislapsia ja muita lapsia opettaa samassa luokassa (integroida), riippuu pitkälti luokkakoosta.”

Lotta Uusitalo-Malmivaara on toiminut Avoimen yliopiston lehtorina syksystä 2007 ja hänellä on itsellään pitkä kokemus opettajan työstä erityisluokanopettajana. Erilaisuuden kohtaaminen on Uusitalo-Malmivaaran mielestä keskeinen asia erityispedagogiikassa. Hänen oma väitöskirjansa käsittelee lukemisvaikeuden kuntoutusta ensiluokkalaisilla.

Opettajat aktiivisia opiskelijoita

Suurin osa Avoimessa yliopistossa erityispedagogiikkaa opiskelevista toimii opettajina. Oppiaine soveltuu Uusitalo-Malmivaaran mielestä hyvin myös esimerkiksi koulunkäyntiavustajille tai sosiaalialan työntekijöille. Osa opiskelijoista on kiinnostunut opinnoista siksi, että omassa perheessä tai lähipiirissä on erityislapsia.

Erityispedagogiikan opinnot antavat Uusitalo-Malmivaaran mielestä hyvin eväitä myös yleisopetukseen: tavoitteena on oppia auttamaan kaikkia lapsia ja nuoria. Hän kiittelee Avoimen opiskelijoita aktiiviksi ja innostuneiksi. ”Opiskelijat ovat tosi kiinnostuneita ja keskustelua syntyy”, Uusitalo-Malmivaara kertoo. ”Jo tutkinnon suorittaneita on helppo opettaa siinä mielessä, että opiskelutaidot ovat jo hallussa”.

Moni Avoimessa yliopistossa erityispedagogiikkaa opiskeleva tähtää erityisopettajaksi, erityisluokanopettajaksi tai erityislastentarhanopettajaksi pätevöitymiseen. Erillisiin erityisopettajan opintoihin hakemisen edellytyksenä on opettajan pätevyyden lisäksi parin vuoden työkokemus sekä erityispedagogiikan peruskurssi.

Avoimessa yliopistossa ei voi pätevöityä erityisopettajaksi, mutta Avoimessa suoritetuista opinnoista saa lisäpisteitä, kun hakee erityispedagogiikan yksikön erillisiin erityisopettajan opintoihin. Avoin yliopisto järjestää myös erityispedagogiikan aineopintoja.

Uusitalo-Malmivaara kokee, että hänellä on selvää etua omasta työkokemuksestaan opettajan työssä. ”Opiskelijoiden kohtaaminen on helppoa, kun itsekin tunnen koulujen arkipäivää. Jos ei olisi ollenkaan kokemusta kouluissa työskentelemisestä, saattaisi helposti sortua turhaan idealismiin. Opiskelijat tiedostavat hyvin, että yliopistotasoisissa opinnoissa opiskellaan teoriaa, mutta on tärkeää muistaa, että teorialla on yhteys arkeen.”

Erityisopetuksen tarve kasvanut

”Erityispedagogiikkaan liittyy paljon ajankohtaisia keskustelunaiheita”, Uusitalo-Malmivaara kertoo. ”Viime aikoina ovat puhuttaneet mm. erityisoppilaiden määrän jatkuva kasvu, Pisa-menestys ja toisaalta huono kouluviihtyvyys sekä syrjäytymisvaara siirryttäessä toisen asteen koulutukseen.”

Uusitalo-Malmivaara kertoo, että erityisoppilaiden määrä on tutkimusten mukaan viime vuosina kasvanut, samoin kuin huostaanottojen ja lastenhuollon tukitapausten määrä. Osa kasvusta selittyy tilastoinnin muutoksella ja ilmoitusherkkyyden kasvamisella, mutta mukana on myös varsinaista kasvua. Myös maahanmuuttajat ja maahanmuuttajataustaiset oppilaat tarvitsevat usein erityistä tukea mm. kielellisten ongelmien takia.

Uusitalo-Malmivaara arvioi, että opettajien uupumus ja erityisoppilaiden määrän kasvu kertovat ehkä elämän rytmin nopeutumisesta. Vaatimukset ovat kasvaneet, ja masentuneisuus on lisääntynyt erityisesti nuorilla tytöillä. Luokkakoot ovat suuria ja oppimäärät ovat lisääntyneet. Erityisen huolestuttavana Uusitalo-Malmivaara pitää sitä, että on havaittavissa jo ”toisen polven irrallisuutta” – ongelmat periytyvät perheen lapsille näiden kasvaessa aikuisiksi.

Uusitalo-Malmivaara kertoo, että yksi Pisa-menestyksen selittäjistä on suomalaisen yhteiskunnan homogeenisyys ja koulumyönteisyys jo Agricolasta alkaen. Koulun arvostus on ollut suurta ja tasaista kaikissa kansan kerroksissa. Lukutaidottomana ei päässyt edes naimisiin, sillä rippikoulu piti suorittaa ensin. Nykyään tapahtuva heterogeenistyminen kuitenkin muuttaa tilannetta uuteen suuntaan.

Lisätietoa

(julkaistu 7.1.2009)

Ajankohtaista

Uutiset