- Alkamislukukauden mukaan
- Opetus pääkaupunkiseudulla
- Opetus muualla Suomessa
- Opetus oppilaitoksissa
- Tiedekunnittain
- Teemoittain
- Verkko-opinnot
Kluuvikatu 7, Kauppakeskus Kluuvi
PL 4, 00014 Helsingin yliopisto
Asiakaspalvelu
Opiskelijaneuvonta, Fabianinkatu 33
Puh. (09) 191 22244
Tarkemmat tiedot
Ota yhteyttä
Opintojen ohjaus
Tarkemmat tiedot
Ota yhteyttä
Tenttipalvelu
Tarkemmat tiedot
Ota yhteyttä
Muut yhteystiedot
Minun oppiaineeni: Englannin yliopistonlehtori Pirkko Olsonen

Englantia kannattaa harjoitella erilaisissa puhetilanteissa
Yliopistonlehtori Pirkko Olsosta kiinnostaa ihmisten tekstitaitojen kehittyminen. Tekstillä hän viittaa sekä kielen puhumiseen että kirjoittamiseen – kielenkäyttö luo aina uusia kokonaisuuksia. Hän kehittää opiskelijoille kirjoitustehtäviä, joissa muodostetaan oma mielipide aineiston pohjalta. Tällaisissa tehtävissä opiskelija hyödyntää materiaalista saamiaan tietoja omissa teksteissään.
Olsonen on tullut Avoimen yliopiston opettajaksi 80-luvun lopussa, jolloin sitä kutsuttiin vielä avoimeksi korkeakouluksi. Opiskeltuaan englannin kieltä ja kirjallisuutta sekä Englannissa että Suomessa Olsonen lukee edelleen vapaa-ajalla paljon kaunokirjallisuutta kummallakin kielellä. Omien ystävien kanssa kokoonnutaan säännöllisesti kirjallisuuskerhoon keskustelemaan luetuista teoksista.
Akateeminen teksti tuo uusia haasteita opiskelijalle
”Englanti on kansainvälinen kieli”, Olsonen muistuttaa. Englantia puhutaan äidinkielenä useissa maissa ympäri maailmaa. Joka maassa kielelle on kehittynyt omat erikoispiirteensä. Suurimmassa osassa kielenkäyttötilanteita puhujina ovat kuitenkin ihmiset, joiden äidinkieli on jokin muu kuin englanti.
Kieli voi olla myös erilaista käyttötarkoituksen mukaan. Akateemisen tekstin tuottaminen itse saattaa aluksi tuntua vaikealta. Olsonen korostaa, että yliopistotasoisilla kielikursseilla tutustutaan akateemisten kirjoitusten sanastoon ja rakenteeseen.
”Suomalainen ei välttämättä ole tietoinen kaikista kielellisistä piirteistä, jotka poikkeavat suomalaisten akateemisten tekstien käytännöistä”, Olsonen selittää. Angloamerikkalaisissa akateemisissa teksteissä on esimerkiksi tyypillisesti erilainen temaattinen rakenne eli asiat esitetään eri järjestyksessä kuin suomen kielessä. ”Angloamerikkalaiset tekstit ovat lukijaystävällisiä: alussa sanotaan minne mennään. Suomalaiset saattavat johdattaa lukijan kautta rantain asiaan ja johtopäätös tarjotaan vasta lopussa.”
Amerikkalaisessa kirjoituskulttuurissa käytetään argumentaatiossa enemmän puolesta ja vastaan –asetelmaa. ”Suomalainen kirjoittaja on tyypillisesti ottanut samaa aihetta kuvatessaan useampia näkökulmia vertailtaviksi.”
”Oman mielipiteen ilmaisussa on hyvä käyttää monia hienovaraisia keinoja, jotka ovat suomalaiselle haastavia”, Olsonen antaa vinkkinä kirjoittamiseen.
Hyvä kielitaito vaatii ylläpitämistä
”Kieltä ei voi erottaa niistä tilanteista, joissa sitä käytetään”, Olsonen määrittelee. Kielten kursseilla opitaan luontevasti työelämässä tarpeellisia ryhmätyö- ja esiintymistaitoja. Esimerkiksi opiskelijoiden pitämät lyhyet esitelmät harjoittavat heitä muodollisia puhetilanteita varten.
Olsonen muistuttaa itsenäisen kielen opiskelun ja kielitaidon ylläpitämisen tärkeydestä. ”Mielikuvitus on rajana miten kieliä voi harjoitella.” Opiskelijat voivat itse havaita arkisia mahdollisuuksia puhua englantia. Kieltä pääsee puhumaan esimerkiksi matkailijoiden kanssa. Olsonen on antanut kiinnostuneille vinkkejä verkkosivuista, joiden kautta voi tavata Suomessa vierailevia ulkomaalaisia tai majoittaa heitä kotiinsa. Kiireinenkin ehtii lukea englantia työmatkoillaan tai kuunnella kirjastosta lainattavia äänitteitä autoa ajaessa.
Lisätietoa
(julkaistu 18.4.2008)

