Opetuksen tavoitteet ja sisällöt

Opiskelijan toiminnan kannalta on tärkeää ilmaista, mitkä ovat kunkin opintojakson tavoitteet. Yleensä nämä on kirjattu tutkintovaatimuksissa melko yleisellä tasolla ja opettajan tehtäväksi jää tarkentaa ja konkretisoida tavoitteita. Syväsuuntautunutta opiskelua tukee, jos myös tavoitteet on kirjattu esimerkiksi muotoon: ”ymmärtää keskeiset käsitteet”, ”osaa eritellä kriittisesti”, ”pystyy soveltamaan”. Tavoitteen määrittelyssä oppimisen laatu tulisi olla näkyvissä.

Opintojakson tavoitteet kietoutuvat opittavaan sisältöön. Opiskeltavan sisällön määrittely ja rajaus voi olla opettajalle vaikeaa: yliopisto-opettaja on yleensä opetettavan alan erityisasiantuntija, jolloin hän tietää ja tuntee alaansa laajasti ja syvällisesti.

Ydinainesanalyysi

Opetusta suunnitellessaan opettajan tulee pystyä ottamaan etäisyyttä omaan asiantuntemukseensa ja määrittelemään, mitkä juuri tässä opintojaksossa ovat ne keskeiset tiedot ja taidot, joiden ymmärtävä oppiminen on opiskelijan kannalta ensiarvoisen tärkeää; mitkä ovat esimerkiksi ne käsitteet, jotka kaikkien opiskelijoiden on kurssin jälkeen hallittava ja joiden osaaminen mahdollistaa seuraavien kurssien tavoitteiden mukaisen oppimisen. Tämän lisäksi opettaja voi määritellä, mikä kyseisellä opintojaksolla on täydentävää tietämystä ja mikä erityistietämystä, jota kurssilla voi oppia, mutta joka ei ole kyseisessä vaiheessa vielä välttämätöntä. Tätä opetuksen suunnitteluun liittyvää sisältöjen ja tavoitteiden määrittelyä kutsutaan ydinainesanalyysiksi (Karjalainen & Jaakkola 1999).

Vuoden 2005 tutkinnonuudistuksen yhteydessä monissa Helsingin yliopiston tiedekunnissa hyödynnettiin opetussuunnitelmien uudistamisessa ydinainesanalyysiä. Jos Avoimen yliopiston opettajalle on epäselvää, mikä on kurssin ydinainesta ja miten se liittyy opintojaksoa edeltäviin ja seuraaviin kursseihin, kannattaa olla yhteydessä ainelaitoksen opettajiin.

Tiedon jatkuvan lisääntymisen myötä opetussuunnitelmilla on taipumus paisua ja opiskelijoille asetetut vaatimukset voivat olla liian suuria suhteessa käytettävään aikaan. Syvällinen oppiminen vaatii aikaa. Ylikuormittunut opetussuunnitelma voi myös ohjata opiskelijoita pintasuuntautuneeseen lähestymistapaan, koska alue on liian laaja, jotta siihen voisi paneutua syvällisesti.

© Saara Repo-Kaarento, 2007