- Mitä avoin yliopisto-opetus on?
- Yhteyshenkilöt
- Opetusjärjestelyt
- Tenttikäytännöt
- Ainelaitosten kanssa yhdessä järjestettävä opetus
- Palautteen keruu
- Opiskelua tukeva toiminta
- Opetuksen erityistilanteet
- Tuntiopetuspalkkiot
- Tvt:n opetuskäyttö
Linjakas opetus
- Linjakas opetus
- Opetuksen tavoitteet ja sisällöt
- Opetus- ja opiskelumenetelmät
- Oppimisen arviointi
- Opiskeluilmapiiri
- Yliopistopedagogiikka
Opetuksen suunnittelu
- Opetuksen suunnittelu
- Kysymyksiä opetuksen suunnittelun tueksi
- Laadi pedagoginen käsikirjoitus
- Näkökulmia pedagogiseen käsikirjoitukseen
Oppimisen arviointi ja palaute
- Avoimen yliopiston ohjeet
- Miksi palautetta?
- Arviointikriteerit
- Milloin palautetta?
- Minkälaista palautetta?
Kluuvikatu 7, Kauppakeskus Kluuvi
PL 4, 00014 Helsingin yliopisto
Asiakaspalvelu
Opiskelijaneuvonta, Fabianinkatu 33
Puh. (09) 191 22244
Tarkemmat tiedot
Ota yhteyttä
Opintojen ohjaus
Tarkemmat tiedot
Ota yhteyttä
Tenttipalvelu
Tarkemmat tiedot
Ota yhteyttä
Muut yhteystiedot
Näkökulmia pedagogiseen käsikirjoitukseen
Pedagoginen käsikirjoitus rakentuu ja täydentyy vaiheittain opettajan mielessä. Tarkoitus on, että opettaja muodostaa kokonaisnäkemyksen siitä, millaisessa oppimisympäristössä opettaja, tuutori ja opiskelijat tulevat toimimaan ja miten tuossa oppimisympäristössä johdetaan ja ohjataan eri toimijoiden ulkoista käyttäytymistä: yksittäisten opiskelijoiden ja heidän ohjaajiensa ja opettajiensa näkyvää toimintaa, ryhmien sosiaalista vuorovaikutusta sekä erityisesti opiskelijoiden oppimiseen tähtäävää henkistä työskentelyä.
Organisoidussa opetuksessa ja opiskelussa oppimisympäristöllä tarkoitetaan opiskelun ja oppimisen fyysisten, henkisten ja oppimateriaalimuotoisten puitteiden ja edellytysten kokonaisuutta sekä siihen kuuluvia oppimistavoitteita tukevia aktiviteetteja. (Panzar 2003.)
Pedagogista käsikirjoitusta laatiessaan opettaja joutuu miettimään opiskelijoiden opiskelun ja oppimisen tueksi tarkoitettua oppimisympäristöä psykologisesta, pedagogisesta, sosiokulttuurisesta, teknologisesta ja pragmaattisesta näkökulmasta. Lisäksi opettajan on hyvä huomioida Avoimen yliopiston ja sen opiskelijoiden erityispiirteet.
Psykologisesta näkökulmasta voidaan kysyä:
- Millaisia elämyksiä oppimisympäristö tarjoaa siinä toimiville?
- Millaista oppimista, motivaatiota, ajattelua, tunnereaktioita, aistimuksia ja käyttäytymistä suunniteltu oppimisympäristö herättää?
- Miten oppimisympäristö kuormittaa siinä olevaa toimijaa psykologisesti?
- Millaisia ärsykkeitä tarjotaan ja kuinka tiheään?
- Kuinka kokonaisvaltaisesti (kognitiivisesti, sosiaalisesti, emotionaalisesti, asenteellisesti, toiminnallisesti jne.) eri toimijat voivat toimia ja kehittyä oppimisympäristössä?
Pedagogisesta näkökulmasta voidaan kysyä:
- Millä keinoin opiskelijat saadaan oppimaan asetettujen tavoitteiden suuntaisesti?
- Miten kukin oppimisympäristön elementti edistää määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista?
- Miten opiskelijoiden medialukutaito on huomioitu esim. verkkopohjaisia oppimisympäristöjä tai multimediamateriaaleja suunniteltaessa?
Sosiokulttuurisesta näkökulmasta voidaan kysyä:
- Millaista tietoa, asiantuntijuutta, taitoa, tulkintaa, sosiaalisia käytäntöjä, normeja ja arvoja oppimisympäristössä voidaan välittää ja jakaa?
- Millaista opiskelukulttuuria (virallista - epävirallista) rakentaa ja ylläpitää?
- Millaisten roolien varassa toimia?
Teknologisesta näkökulmasta voidaan kysyä:
- Millaisia teknologisten ja teknisten ratkaisujen tulisi olla, jotta ne syventäisivät, helpottaisivat sekä tehostaisivat opiskelijoiden opiskelua ja oppimisympäristössä toimivien eri osapuolten välistä kommunikaatiota ja tiedon rakentamista?
Pragmaattisesta näkökulmasta voidaan kysyä:
- Miten oppimisympäristö voidaan suunnitella sellaiseksi, että se ohjaa ja auttaa opiskelijoita lähtemään todellisuudesta nousevista haasteista, kytkemään teoreettista tietoa todellisuuteen ja aiemmin opittuun sekä eri osapuolten esittämiin väittämiin?
- Millaiseen toimintaan, tekoihin ja kannanottoihin oppimisympäristö innostaa?
Avoimen yliopiston erityispiirteiden näkökulmasta voidaan kysyä:
- Mitä tiedän Avoimen yliopiston opiskelijoista ja heidän erityispiirteistään, heidän taustoistaan, tarpeistaan ja antamastaan palautteesta?
- Miten edellä mainitut tekijät voidaan huomioida kurssin suunnitteluvaiheessa?
- Mitä tiedän Avoimen yliopiston eri oppimisympäristöistä ja opiskelumuodoista ja hyviksi havaituista opetuskäytännöistä sekä niihin soveltuvista teknisistä ratkaisuista ja työkaluista?
- Mitä em. tekijöistä kannattaa hyödyntää juuri tietyn opintojakson opetusta suunniteltaessa?
© Pirkko Raudaskoski
Ajankohtaista
Helsingin yliopisto
- Opetuksen kehittäminen Helsingin yliopistossa
- Pedagogisten yliopistonlehtorien verkosto
- Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö
