Pedagoginen yliopistonlehtori Saara Repo-Kaarento

Opetusmetodien tulee perustua tutkimukseen

”Olen aikuiskasvattaja identiteetiltäni”, toteaa Saara Repo-Kaarento, Avoimen yliopiston pedagoginen yliopistonlehtori. Hän aloitti opettajanuransa vuonna 1985 Vantaan työväenopistossa, jossa hän jo parikymppisenä opetti Ihmissuhteet ja ihmistuntemus -nimistä kurssia. Repo-Kaarentoa naurattaa muistellessaan ensimmäistä opetustyötään.

Valmistuttuaan maisteriksi Repo-Kaarento jatkoi sekä opettamista että opiskelua. Hän tutki yliopisto-opetuksen kehittämistä ja toimi kehittäjänä maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa viisivuotisessa hankkeessa. Etenkin hän tutki yhteistoiminnallisen oppimisen mallin soveltamista. Tutkimuksen tulokset on julkaistu vuonna 2006 valmistuneessa lisensiaatintyössä.

Avoimessa yliopistossa Repo-Kaarento ei nykyisin opeta sosiaalipsykologiaa opiskelijoille vaan yliopistopedagogiikkaa henkilökunnalle. Hänen pääkohderyhmäänsä ovat opettajat, suunnittelijat ja tuutorit.

”Avoimessa suunnittelijat vaikuttavat opetuksen pedagogisiin ratkaisuihin. Oppimisympäristöjen suunnittelu on Avoimessa opettajien ja suunnittelijoiden yhteistyötä, toisin kuin ainelaitoksilla, jossa opettaja vastaa usein yksin kurssikokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Siksi myös suunnittelijat hyötyvät pedagogisesta opetuksesta”, Repo-Kaarento kertoo. Hän antaa tukea opettajille ja kehittää opetusta muun muassa tutkimalla opetusmetodeja.

Oma yksikkö yliopistopedagogiikalle

Repo-Kaarento kertoo, etteivät yliopistopedagogiikkaan kuuluvat asiat ole itsessään uusia vaikka se tieteenalana onkin nuori. Helsingin yliopistossa yliopistopedagogiikalle perustettiin oma yksikkö kasvatustieteelliseen tiedekuntaan vuonna 2002.

Professuurin lisäksi Helsingin yliopistoon on perustettu viisitoista pedagogisen yliopistonlehtorin virkaa, jotka on sijoitettu tiedekuntiin tai erillislaitoksiin. ”Tämä on ainutlaatuista maailmassa”, Repo-Kaarento iloitsee.

Pedagogiset yliopistonlehtorit muodostavat monitieteisen asiantuntijaverkoston, joka toimii yliopiston eri kampuksilla. Heidän osaamisensa on koko yliopisto-yhteisön hyödynnettävissä. Virkoihin nimitetään vuosittain kolme yliopistonlehtoria viiden vuoden määräajaksi.

Laatua ja uusia haasteita

Yliopiston eri yksiköissä toimimisen lisäksi kuhunkin virkaan liittyy jokin erityisalue. Saara Repo-Kaarento on syventynyt kehittämään Avoimen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmää. Hän haluaa herätellä jokaisen työntekijän miettimään omaa rooliaan Avoimen yliopiston kokonaisuuden kannalta: ”Mikä on ’mun pala’ mistä se laatu muodostuu. Se näkyy opiskelijalle laadukkaana palveluna.”

Yliopistopedagogiikka tuo lisähaasteen koko Helsingin yliopistolle, jonka periaatteen mukaan opetus perustuu tutkimukseen. ”Tavoitteeni on, että opetuksen sisältöjen lisäksi myös opetuksen ja opintojen ohjauksen työtavat olisivat tarkoituksenmukaisia ja niiden valinta perustuisivat oppimiseen ja opettamiseen liittyvään tutkimukseen”, Repo-Kaarento muotoilee.

Laatu ja arviointi Avoimessa yliopistossa

(julkaistu 18.4.2008)