Historia

1970-luku: koulutuksellista tasa-arvoa aikuisille
1980-luku: etäopetuksella opetusta laajemmalle
1990-luku: kasvun ja innovaatioiden aikaa
2000-luku: opetuksen monimuotoisuus kehittyy

1970-luku: koulutuksellista tasa-arvoa aikuisille

Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston juuret ulottuvat Päijät-Hämeeseen ja vuoteen 1977, jolloin avoin korkeakouluopetus aloitettiin neljän oppiaineen ja 400 opiskelijan voimin. Toiminta virisi Helsingin yliopiston ja Lahden kaupungin yhteistyöstä. Taustalla oli valtakunnallinen tavoite luoda tasa-arvoa edistävä koulutusjärjestelmä, joka tarjoaa aikuisväestölle mahdollisuuden korkeakouluasteen opintoihin siten, että opetuksen aika, paikka ja opetusmenetelmät suunnitellaan aikuisille.

Kaikki opetus järjestettiin yhteistyössä paikallisten aikuisoppilaitosten kanssa, joihin opettajat matkustivat luennoimaan. Opiskelijoilla oli 25 vuoden alaikäraja ja opetus sijoittui iltoihin ja viikonloppuihin.

1980-luku: etäopetuksella opetusta laajemmalle

Toiminnan laajentuessa alkoivat yliopiston opettajaresurssit asettaa kasvulle tiukat rajat: matkustaminen opetuspaikkakunnille oli työlästä ja aikaa vievää ja siksi opettajien rekrytointi oli ongelmallista. Ratkaisua alettiin etsiä etäopetusmallista, jossa opetus toteutetaan oppimateriaaleja ja viestintävälineiden tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntäen.

Ensimmäiset monimuoto-opinnot käynnistyivät vuonna 1987. Opiskelijat ottivat uuden opiskelumuodon hyvin vastaan, sillä opinnot olivat nyt paremmin saavutettavissa ja opiskelu oli helpompi sopeuttaa omaan elämäntilanteeseen. Monimuoto-opintojen myötä toiminta laajeni ja vuosikymmenen lopulla oppiaineita oli tarjolla jo nelisenkymmentä ja opiskelijoita yli 10 000.

Vuosikymmenen puolivälissä avoimen yliopisto-opetuksen piirissä syntyi uusi toimintamuoto: Ikäihmisten yliopisto. Ikäihmisten yliopiston toimintaperiaatteena on tarjota ikääntyville korkeakoulutasoista opetusta ja uusinta tutkimustietoa ilman opintoviikkojen ja suoritusten tavoittelua.

1990-luku: kasvun ja innovaatioiden aikaa

Helsingin yliopiston Avoimelle yliopistolle 1990-luku oli kasvun ja uusien haasteiden aikaa.

Suuri harppaus otettiin vuonna 1993, jolloin opetusministeriö myönsi rahoitusta avoimen yliopisto-opetuksen kehittämiseen työvoimapoliittisin perustein. Helsingin yliopisto ryhtyi ensimmäistä kertaa itse järjestämään avointa yliopisto-opetusta ja toiminnan painopiste siirtyi pääkaupunkiseudulle. Opintojen alaikäraja poistettiin ja toimintaa alettiin kutsua avoimeksi yliopisto-opetukseksi. Parissa vuodessa toiminnan volyymi kaksinkertaistui ja vuonna 1995 opetusta järjestettiin jo noin sadassa oppiaineessa ja opiskelijoita oli 20 000.

Yhteistyötä aikuisoppilaitosten kanssa ei kuitenkaan unohdettu. Kesäyliopistot sekä kansalais-, työväen- ja kansanopistot muodostavat edelleen tärkeän valtakunnallisen verkoston, jonka kautta Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston opintoja on mahdollista opiskella myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Vuosikymmenen alkupuolisko ei ollut vain määrällisen kasvun aikaa. Samaan aikaan tehtiin merkittävää kehittämistyötä avoimeen yliopisto-opetukseen liittyvien neuvonta- ja ohjauspalvelujen sekä tuutoritoiminnan alueella.

Vuosikymmenen lopulla alettiin monimuoto-opetuksen rinnalle kehittää uutta etäopetuksen muotoa, jossa hyödynnettiin uutta tieto- ja viestintätekniikkaa. Ensimmäiset verkkokurssit käynnistyivät vuonna 1997. Virtuaalinen oppimisympäristö paransi edelleen opiskelijoiden mahdollisuutta joustavaan opiskeluun ja toi Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston opintoja myös ulkomailla asuvien suomalaisten ulottuville.

Verkko-opetuksen alkamisen aikoina siirryttiin uuteen aikaan myös tiedottamisessa ja opiskelijapalveluissa. Vuonna 1998 avattu Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston verkkopalvelu (www.avoin.helsinki.fi) sisältää paitsi opetusta myös opetusohjelmat, opintoneuvontaa ja toimistopalveluja. Helsingin yliopiston Avoin yliopisto koordinoi lisäksi valtakunnallista hanketta yhteisen informaatio- ja neuvontajärjestelmän kehittämiseksi kaikille Suomen avoimille yliopistoille. Avoinyliopisto.fi -palvelu avattiin vuonna 1998.

Seuraavalle vuosikymmenelle siirryttäessä painopiste oli uusien monimuotoisten menetelmien ja tietoverkkojen käytön vakiinnuttamisessa ja toiminnan laadullisessa kehittämisessä.

2000-luku: opetuksen monimuotoisuus kehittyy

2000-luvulla uusien opetusmuotojen kehittäminen on jatkunut. Verkko-opinnot ovat vakiinnuttaneet asemansa yhtenä opiskelumuotona. Tekniikan kehittyessä käyttöön on otettu uudenlaisia oppimisympäristöjä, joissa opiskelijat voivat kommunikoida opettajan ja toistensa kanssa entistä monipuolisemmin. Myös perinteiseen lähiopetukseen on alettu yhä enemmän liittää verkon käyttöä. Erilaisten opetusmuotojen lähentymistä ja sekoittumista kuvataan termillä sulautuva opetus (blended learning).

Laadun varmistamiseen on erityisesti panostettu. Avoin yliopisto on kehittänyt oman laatujärjestelmänsä ja henkilökunta on työstänyt itselleen toimintakäsikirjan, jossa määritellään parhaat toimintatavat eri tilanteissa. Opiskelijakyselyissä Helsingin yliopiston Avoin yliopisto onkin saanut kiitosta laadukkaasta opetuksestaan sekä hyvistä opiskelijapalveluistaan.

1.1.2004 alkaen Helsingin yliopiston Avoin yliopisto on toiminut itsenäisenä erillislaitoksena Helsingin yliopiston konsistorin (hallituksen) alaisuudessa.

2000-luvulla monet opiskelijat hakevat avoimen yliopiston opinnoista vahvistusta ammattitaidolleen tai tukea uuden uran alkuun. Elinikäisestä oppimisesta on tullut todellisuutta: harva kouluttautuu vain yhteen ammattiin, jossa on eläkeikään asti.

Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston opinnot suunnitellaan niin, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin opiskelijoiden tarpeita ja toiveita. Muun muassa opiskelijakyselyillä selvitetään, minkälaisille opinnoille ja opetusmuodoille on eniten kysyntää. Nykyinen työelämä on usein projektinomaista ja työajat voivat olla epäsäännöllisiä, joten on tärkeää, että opiskelijat voivat valita erilaisia aikatauluja ja suoritustapoja.

Opintojen lisäksi Avoin yliopisto kehittää opiskelijapalveluitaan opiskelijoiden palautteen perusteella. Yhä useampi asioi mielellään verkkopalvelussa ja verkon kautta ilmoittautuu nykyään n. 90 % opiskelijoista. Sähköisiä palveluja onkin lisätty merkittävästi.

2000-luvun uusiin ilmiöihin kuuluu myös opiskelun kansainvälistyminen. Avoimen yliopiston verkko-opiskelijoista yhä useampi opiskelee ulkomailla ollessaan ja englanninkielisen opetuksen kysyntä on lisääntymässä. Vaikka kiinnostusta etäopetukseen on paljon, opiskelijat arvostavat myös perinteistä luento-opetusta. Innostava luennoitsija voi tarjota mahdollisuuden hetkeksi irrottautua arjen kiireistä ja keskittyä ajattelemaan asioita rauhassa.

Avoimen yliopiston tavoiteohjelma 2007–2009 (pdf-tiedosto)

Avoimen yliopiston strategia 2004–2008 (pdf-tiedosto)

Avoimen yliopiston vuosikatsaus 2007 (pdf-tiedosto, 752 kt)

Avoin yliopisto täytti 30 vuotta syksyllä 2007