Yliopistonlehtori Salli Hakalan tutkimus: Koulusurmat iskivät hyvinvointiyhteiskunnan symboliseen ytimeen - kouluun

Ensimmäinen vertaileva tutkimus Jokelan ja Kauhajoen kriiseistä julkaistiin 25. helmikuuta. Seuraavana päivänä onnettomuustutkintakeskus julkaisi raporttinsa Jokelan koulusurmista. Avoimessa yliopistossa yliopistonlehtorina toimiva Salli Hakala on tutkinut yhdessä yliopiston viestinnän laitoksen tutkija FT Johanna Sumialan kanssa koulusurmien kriisiviestintää media-ilmiönä. Tutkijoiden mukaan Jokelan ja Kauhajoen verilöylyjä voidaan ajatella hyökkäyksinä koko hyvinvointiyhteiskunnan symbolista ydintä vastaan.

- Koulusurmaajat tuhosivat teoillaan elämän lisäksi myös luottamuksen suomalaiseen koululaitokseen yhtenä hyvinvointiyhteiskunnan kulmakivenä. Rehtorin ampumista Jokelassa ja opettajan ampumista Kauhajoella on mahdollista lukea viestinä siitä, että auktoriteetti on mahdollista tappaa, tutkijat kertovat.

Joukkomurha suomalaisessa koulussa ei kuulunut uhkakuvana tsunamin jälkeen luotuun uuteen kriisijohtamismalliin Suomessa - ei ennen Jokelaa. Mediakatastrofi Jokelassa iski käsitykseemme siitä, mikä on mahdollista. Hakalan mukaan kriisit paljastavat yhteiskunnasta, organisaatioiden, yksityisten ihmisten ja median toimintatavoista ja kulttuurista enemmän kuin muut tilanteet.

Kriisissä tarvitaan symbolista johtajuutta

Tutkijat kysyvät symbolisen johtajuuden perään yhteiskunnassa, jossa vain äärimmäisillä terroriteoilla voi nousta valtamedian kunniapaikoille. Laaja media-analyysi osoitti, että tasavallan presidentti ja muut poliittiset toimijat jäivät taka-alalle ampujien viestien noustessa kärkeen, erityisesti Jokelan mediakatastrofissa. Tutkimus perustuu laajaan media-analyysiin, keskeisten viranomaistoimijoiden haastatteluihin, dokumentteihin ja verkkoaineistoihin.

-Symbolisessa johtajuudessa on viime kädessä kyse siitä, että meitä eivät pidä koossa rakenteet, vaan yhteisesti jaetut käsitykset ja uskomukset, joita katastrofi murtaa, kertovat Hakala ja Sumiala. - Kriiseissä tarvitaan myös poliittista, henkistä ja hengellistä johtajuutta.

Paikalliset viranomaiset nousivat kriisin johtajiksi

Jokelassa myös onnistuttiin monissa kohdin erinomaisesti vaikeassa kriisissä: kriisivalmiusjohto käynnistyi heti, tiedotus toimi ainoana viranomaisena koko ensimmäisen päivän jakaen tietoa ja ohjeita medialle, henkilöstölle ja kuntalaisille. Myös opetus- ja nuorisotoimen nopea organisoituminen auttoi kriisin jälkeisen arjen käynnistymistä. Kunnanjohtaja nousi varsinaiseksi kriisijohtajaksi paikallisella tasolla. Kauhajoella onnistuneeseen kriisijohtamiseen vaikutti merkittävästi myös valmiusharjoittelu Jokelan tapauksen jälkeen.

Hakalan ja Sumialan tutkimus on osa kahden vuoden mittaista Kriisit ja viestintä -tutkimushanketta, jossa tutkitaan Suomen viime aikojen suurimpia kriisejä: tsunami, Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat ja Nokian vesikriisi. Tutkimuksissa tarkastellaan kriisijohtamista ja -viestintää, verkkomediaa, työyhteisöjä ja yksilöiden liittymistä näihin yhteisöihin.

Kriisiviestintää voi opiskella

- Kriisitilanteissa hyvän tiedonkulun ja viestintävastuun merkitys korostuu, muistuttaa Salli Hakala, joka opettaa Avoimessa yliopistossa mm. kriisiviestintää ja -johtamista. Jokelan ja Kauhajoen koulusurmista sekä Nokian vesikriisistä on mahdollista oppia: tehdyt tutkimukset analysoivat, missä kohdin viestintä oli puutteellista tai virheellistä ja miten toimintakäytäntöjä voisi parantaa. Johtavissa asemissa toimiville kriisiviestinnän hallitseminen on erityisen tärkeä.

Avoimen yliopiston viestinnän aineopintoihin sisältyvät mm. opintojaksot Kriisiviestintä ja -johtaminen sekä jo toisen kerran eri tieteenalojen yhteinen Monitieteisiä näkökulmia kouluväkivaltaan -kurssi, jossa luennoitsijoina ovat yhteiskuntatieteiden, kasvatustieteen ja mediakulttuurin tutkijat. Molemmat opintojaksot järjestetään seuraavan kerran kesällä 2009.

Myös muut viestinnän opinnot antavat tukea hyvän tiedotuksen suunnittelemiseen ja toteuttamiseen.

Viestintä oppiaineena
Kriisiviestintä ja -johtaminen (5 op)
Monitieteisiä näkökulmia kouluväkivaltaan (6 op)

Salli Hakala: Koulusurmat verkostoyhteiskunnassa. Analyysi Jokelan ja Kauhajoen kriisien viestinnästä. Helsingin yliopiston viestinnän laitoksen raportteja 2/2009, Viestinnän tutkimuskeskus CRC. Tiivistelmä tutkimusraportista sekä raportti-pdf-muodossa